perjantai 12. huhtikuuta 2013

Tapetin valinnan vaikeus ja ikkunasäikähdys

Se on jännä miten tämä pää toimii vanhasta luopumisen kanssa. Muutosta on huomenna viikko, eikä mulla ole siihen vanhaan yhtään ikävä. Ihmettelinkin muuttopuuhissa, miten ei tunnu yhtään haikealta, vaikka edellisissä asunnoissa olen vuodattanut kyyneleitä laatikoita pakatessa, siitäkin huolimatta että aina uuteen mieluisaan ollaankin oltu menossa. Joten tuo edellinen koti oli kai alusta alkaen vain välietappi. Ensimmäinen vuosi meni pojan vauvahuuruissa (syntyi reilu kuukausi muuton jälkeen) ja toisena vuonna aloitettiin jo Puistolan remppa ja oltiin toinen jalka oven raossa valmiina muuttoon. Entisen asunnon loistosijainti ja ihanat lähellä asuvat ystävät olivat lopulta ainoat jarruttavat tekijät kun mietittiin että aletaanko remonttiprojektiin vai ei.

Pari päivää sitten käytiin vielä viemässä lämmittimen avain uusille omistajille ja kurkittiin samalla vanhoista ikkunoista sisään (luvan kanssa ;)). Siinä vaiheessa mulle tuli vähän paha mieli, kun tajusin että KAIKKI meidän vuosi sitten laittamat tapetit on revitty pois ja pintoihin tulee valkoista maalia. Mulle siis tuli ikävä niitä tapetteja! Tai lähinnä varmaan sitä tunnetta mikä tuli aina sitä mukaa kun saatiin yksi huone valmiiksi ja miten hurjasti (ihanasti) se tapettiseinä joka kerta vaikutti huoneen tunnelmaan. Nyt tuntui vähän kurjalta huomata, että yksikään valinta ei ollut uusien mieleen. Olkoonkin, että omastakin mielestä muutama noista olisi saanut jonkun ajan päästä mennä vaihtoon jos oltaisiin jääty tuohon asuntoon. Miten se tuntuikin niin henkilökohtaiselta, vaikka jokainen totta kai laittaa kotinsa ihan juuri sellaiseksi kuin haluaa. Niinhän mekin olemme tehneet Puistolassa, vaikka edellinen asukas olisi varmasti jotain vanhaa siellä halunut säilyttää.

Minä rakastan tapetteja. Uuteen kotiinkin niitä on tulossa useampaan huoneeseen. Työhuone on itseasiassa varmaan ainut, joka jää sitä ilman. Mutta tästä yllämainitusta tapettien tuhoamisesta seurasi sellainen tunne, että nyt se tapettien valinta onkin taas entistä vaikeampaa. Jotenkin ajatus siitä mikä miellyttää ketäkin ja kuinka kauan painaa, vaikka eihän kenenkään muun mielipiteellä pitäisi olla mitään merkitystä. Meidän koti, meidän seinät – lähinnä ongelma onkin oma tuuliviiriluonne näiden sisustusjuttujen kanssa... Lastenhuoneeseen tulee nyt jokatapauksessa se Kaspar Talot-tapetti. Makuuhuoneeseen olen edelleen kaavaillut aikoinaan esittelemääni MrPerswallin Lacea, tosin valkopohjaisena. Aika neutraalia siis. Aulaanhan tulikin jo se Designers Guildin crayon harmaana.

Olohuoneen päätyseinään halutaan ehdottomasti tapetti, mutta nyt tämän uuden kokemani tapettiahdistuksen myötä, valinta alkoi tuntua todella vaikealta, jos se ei helppoa ollut aiemminkaan. Jos viime viikolla olisi ollut aikaa, niin olisin jo pistänyt tilaukseen tämän Cole&Sonin Cow Parselyn mustapohjaisena, niin varma olin siitä. Nyt mietin että ei ehkä sittenkään mitään isoa, esittävää kuviota johon kyllästyy ajan kanssa helpommin. Mut en ma tiedä. Monta ihanaa, mutta mikä olisi se kaikkein täydellisin!? Pohdiskelu jatkuu. Kivoja struktuuritapetteja saa ehdottaa (musta-valko-harmaa)!

Cole&Son: Cow parsely tai woods. Upeat klassikot, mutta ovatko jo liian usein nähdyt?


Melko neutraalit vaaleat. Eco revival tai Harlequin: Orla Kiely Scribbles


Tämä hetken ihastus; liukuvärit. Vasemmalla Ellos, keskellä ja oikealla Designer's Guild Contarini Saraille.


Ei tässä tainnut olla kunnolla päätä eikä häntää, kunhan yritin selvittää omia ajatuksia ja saada tämän hetken ykköset samaan kuvasarjaan pohdiskelua helpottamaan ;)
 
p.s. Tänä aamuna saatiin kokea aika jännittäviä hetkiä kun auton sivulasi mureni syliin. Eipähän ole näin ennen käynyt, eikä ole varmuutta mistä tämä johtui. Rekan vieressä ajeltiin, kun yhtäkkiä kuului pamaus ja karkaistu lasi alkoi murenemaan sisään. Oliko se kivi vai menikö vaan lasin pintajännitys jostain tuntemattomasta syystä, en tiedä, mutta melko hurjalta tuntui. Voisin sanoa, että tässä meidän remontissa ja muuttokaaoksessa olisi ollut jo ihan tarpeeksi ilman että autokin joutui pajalle ja mies&tytär potevat flunssaa, mutta näin nyt sitten taas. Eikä ollut edes perjantai 13., vaikka aika lähelle osuikin.



Taas näitä "laadukkaita" kännykkäkuvia. MUTTA, eilen löytyi lopultakin kamera muuttokamojen joukosta, joten muutakin pian luvassa :)

22 kommenttia:

  1. Meilläkin oli selkeästi vain välietappi tuo edellinen, sillä kertaakaan ei oo ikävä ollu. Tuo samainen harmitus tuli sitä edellisen kodin kohdalla kun tiedettiin, että meidän valitsemat tapetit vedetään alas... Mutta tosiaan makuja on monia ja kaikilla on oma sellainen :)

    Tuo samainen woods on meillä tuonne työhuoneeseen(tai mikä nyt ikinä onkaan?) mietitittynä. Mutta pelottaa että se on liian nähty ja alkaa kyllästyttää heti kun sen seinään saa. Mut toisaalta se on ajaton ja klassinen. Ja A kattelee sitä töissä joka päivä, eli ei oo kauheen innostunut :( Toisena tulee tuo Elloksen liukuvärjätty harmaa. Olohuoneeseen en uskalla mitään tapettia laittaa kun kyllästyn ihan satavarmasti kuitenkin...

    Kaikki nuo sun vaihtoehdot näyttää tosi kivoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän siinä onkin ettei tuo rivariasuminen sitten oikein sopinut..? Päätyasunto ja isompi alakerta olisi ehkä pidentänyt asumisaikaa. Tai sitten ei. Joo, ei voi toisten makuihin vaikuttaa. Jokaisella on omansa, eikä niistä voi oikeaa tai väärää osoittaa. Sellainenhan se koti pitää olla että viihtyy :) Tapetit poistamalla tuon asunnon ilme kyllä muuttuu ihan täysin ja valkoisella varmasti raikastuu. Sä voit sit joskus raportoida ;)

      Auts, tuo on aika paha jos töistä löytyy sama seinä. Ymmärrän kyllä A:ta siinä että ei sitä silloin kotiin kaipaa. Harmi, miten ne sinne toimistoon nyt on niin innostunut sisustamaan!? J väittää että heillä on joskus ollut tuota cow parselytä eikä siksi lämpene sille... Mäpäs tutkin nyt ohjeita seinän liukumaalaukseen. Hieman haastavaa, mutta voi olla että joutuu kokeilemaan =)

      Poista
  2. Hui kauhistus tuota ikkunaa! Jos olisin ollut kuskina, olisin varmasti ajanut kolarin silkasta säikähdyksestä!

    Ja tuo entisen kodin tapettitarina sai melkein palan kurkkuuni... Nyyh, voin kuvitella sun tunteen. Minä olen joskus miettinyt, että olisi kiva päästä kurkkaamaan vanhaan kotiin, mutta siinä piilee juuri se vaara, että uudet asukkaat on "pilanneet" sen! Ihan kuin omatkin muistot katoaisivat jonnekin uudistusten myötä.

    Onnea muuten hurjan paljon uuteen kotiin! En ole aikoihin kommentoinut taas mitään enkä minnekään, mutta kiva kun jaksat näinkin ahkerasti kertoilla teidän kuulumisia vaikka hässäkkää piisaa varmasti muutenkin paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunatapaus oli kyllä aika paha. Onneksi mies on rautahermoinen kuski, eikä mennyt pasmat sekaisin edes sekunniksi. Murahti vaan että "no mitä nyt!?" :D

      Vanhoja koteja olisi kiva päästä myöhemmin kurkkimaan, mutta mä luulen että siitä pitäisi silloin olla kulunut jo reilummin aikaa, ettei ehkä enää ihan kunnolla edes muistaisi miten asiat oli silloin kun itse siellä asui. Osaisi ehkä paremmin arvostaa uusia muutoksia ;)

      Kiitos! <3 Ja ihanaa kun nyt kommentoit, susta on aina kiva kuulla!

      Poista
  3. Hui!! Mulla olis varmaan mennyt pissat housuut siinä ajellessa.. Onneksi ei käynyt kuinkaan !
    Tapeteista; Tykkään tuosta eco revival - mallista mutta cole&Sonin tapetit ovat melkein jo klassikoita, eli tykkään vaikka niitä on joka kodissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mies on varsinainen viilipytty, eikä ajossa reagoinut asiaan juuri mitenkään. Mulle iski tärinä vasta tunti tapahtuman jälkeen, siinä hetkessä oli vaan täysin hölmistynyt olo: eihän ikkuna vaan voi noin vain hajota?

      Tuon Eco revivalin tapetin bongasin ihan vasta muistaakseni Glorian kodista ja se näytti heti tosi kivalta. Olisi aika neutraali, mutta toisi kuitenkin jotain eloa tuohon seinään. Ja nuo cole&sonit kyllä viehättää kuvassa kuin kuvassa, joten ehkä sitten omassakin seinässä..? Puolensa ja puolensa kaikissa noissa, vaikeeta on :)

      Poista
  4. Nuo liukuvärjätyt on ihan mielettömiä! En ole nähnyt aikaisemmin :)
    Kiitos taas kerran inspiraatiosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo on kyllä tosiaan upeita! Mullekin melko uusi juttu, mutta veivät sydämen heti kun noita kuvia näin :)

      Poista
  5. Liukuvärjäys näyttää iiiihhhanalta. Vaatii vaan tilaa ympärillee, ettei alaosa jää kalusteista piiloon.

    Aika kamalaa tuo auton ikkuna juttu. Onneksi ei tullut henkilövahinkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta. Ei ole paljon iloa liukuväristä jos siihen länttää kirjakaapin eteen :D Meillä tuohon ei kyllä olisi tulossa kuin toiseen nurkkaan sohvan käsinoja ja toiseen matalan tv-tason sivuprofiili, joten luulen että voisi toimia. Varsinkin Designer's guildin mallikuvista löytyy paljon kalustettua inspiraatiota.

      Onneksi tosiaan meille ei käynyt kuinkaan, ja lapset oltiin pari minuuttia aikaisemmin jätetty päiväkotiin!

      Poista
  6. Oih, jos olisi tapetoitavia seiniä, niin tahtoisin tuollaista puunrunko-kuviota! Ihku, vaikka olisi kuinka nähty :)

    Siis voi herramunjee, sivulasi hajoaa kesken ajon..? Ihan uskomatonta miten tollasta voi sattua :o Onneksi ei tosiaan sattunut ihmisille mitään! Ja toiv. saatte auton pian takaisin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo puunrungot on aina vaan ihanan näköisiä, myönnän! :) Silti mua vähän pelottaa, että kyllästyn jos on liian "tuttu".

      Tuo ikkunajuttu on kyllä uskomaton. Mutta työkaveri kertoi heti, että itsellään oli kerran kuumana kesäpäivänä hajonnut ikkuna samalla tavalla auton ollessa parkissa. Alkoi tehdä mieli laminoituja ikkunoita...

      Poista
  7. Mä en kyllästy ikinä tuohon Woods tapettiin! Olen haaveillut siitä jo vuosia ja vielä joskus sitä johonkin laitan. Mutta toi Elloksen liukuvärjätty on on tosi hienon näköinen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä tosi hieno! Mulla on vaan paha tapa kyllästyä asioihin joista tuntuu että niitä on "kaikilla". Vaikka tässäkään tapauksessa sitä ei kellään tutulla ole luonnossa, lehdissä ja blogeissa vaan. Kyllä se kiehtoo kuten nuo muutkin, saa nähdä mihin tässä nyt sitten päädytään :)

      Poista
  8. Ihania tapettivaihtoja! Tapeteissa on ihan valitsemisen vaikeus, kun tarjolla on niin paljon erilaisia kuoseja, joista tykkää. Meille tuli pari viikkoa sitten yhdelle seinälle Cow Parsleyta, ja se toimii kyllä! Woods on tosin aina Woods :)

    Huh, aikamoinen tuo lasin rikkoutuminen. En ole moista nähnyt tai kuullut sattuneen aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, ihania vaihtoehtoja on ihan liikaa! Toisaalta on kyllä ihana visioida ja kuvitella mielessään miltä kukin noista paikallaan näyttäisi :) Pitääkin tulla kurkkimaan miltä cow parsely teidän seinillä näyttää!

      Tuo lasijuttu oli outo. Mutta työkaveri sanoi heti että hänelle on käynyt joskus kesähelteellä samoin. Vaatimuslista uuden auton kohdalla kasvoi taas, laminoidut sivuikkunat ei olis yhtään huono juttu!

      Poista
  9. Sun pitää tulla Turkuun tapettikierrokselle, ihan selkeesti!! Tai siis Teatteriin katsomaan ne ihanat valikoimat, jotka eivät tule ihan joka päivä vastaan (esim. Jocelyn Warner, Florence Broadhurst..). :) Niin ja tietty sun pitää tulla meille! Majoituksen tarjoan kans, tietty. :)

    No meillähän on tuo Cow Parsley, joka oli jo 2006 mun inspiskansiossa ja se ilahduttaa mua joka päivä. Tosin on makkarissa, joten ei tule tuijotettua koko päivää. Ja Woodsia jaksan edelleen ihailla muiden kuvissa.

    Nuo kaksi alempaa harmaata eivät jotenkin innosta.

    Saraille on aivan ihana, samoin Elloksen uutuus on hieno, ja ehkä Hannan blogin kommenteista huomasit, että mun asiakkaalle laitettiin sitä just ja pääsen pian ottaan "after-kuvat", kun heidän sohva saapuu :) Saraillesta on aika huikea värivalikoimakin!

    No niin, tästä tuli nyt tapettikommentti. Autojuttu oli ihan kamala!! Ja vanhasta asunnosta - I feel you... muistan tunnelmia, kun meidän "ostajat" kertoivat mm. laittavansa syreeniaidan ekana pois jne...

    VastaaPoista
  10. Ei olis huono idea :) Kun vaan nyt jostain keksis sitä aikaa... Ainakin toukokuun puoliväliin asti on pakko vaan työstää tätä eteenpäin, että ei tarttis enää loikkia tavaravuorten yli joka kerta kun etsii jotain joka ehkä on tuolla jossain :) Mut pidetään mielessä ja laitetaan myöhemmin toteutukseen!! Kävin jo kurkkimassa netissä nuo mainitsemasi ja kyllä olikin hienoja! Harmi kun meillä ei ole minkäänlaista suhdetta hevosiin, muuten voisin innostua siitä teilläkin olevasta kun tapettina se on upea.

    Hieno homma että sieltä on after-kuvia tulossa tuosta Saraillesta :) Kiva nähdä jotain muutakin kuin valmistajan mainoskuvia! Niissä se on kyllä suorastaan vastustamaton, ja ne värit niin herkullisia.

    Eiii, syreeniaita pois :-/ Sireenit on aina olleet mun suosikkeja, ja pensasaita niistä olisi ihan unelma. Outoa tää autottoman elämä uudessa paikkaa. Koko ajan meinaan ehdottaa että lähetääns sinne ja sinne, kunnes muistan että eipäs tartte mennä yhtään mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään hepat laukkaa heppojen takia, se on vaan niin mahtava kuosi!!! :) Mutta jonkun vuoden olin sitä kyllä jo Teatterissa käydessä makustellut, ennen kuin tajustin haluavani just sitä meille :)

      Toivottavasti saatte auton käyttöön PIAN!

      Poista
    2. Se kuosi on todella upea! Enkä mä meinannutkaan että mikään heppahullu pitäisi olla, mutta mulla kun ei oikeasti ole minkäänlaista kosketusta hevosiin, niin mieluummin jotain "läheisempää" tai täysin abstraktia. Tuo Teatteri mua kyllä kovasti kiinnostaa, pakko päästä sinne joskus!

      Sitä mäkin toivon, olis vähän noita asioita hoideltavina...

      Poista
    3. No tuon asian takia mäkään en sitä alunperin meille itselle ajatellut! :) Sitten vaan aika kypsytti ajatuksen... Teatteri on niiiiin mahtava paikka!

      Poista