SEINÄ VAIHTOI VÄRIÄ

Nyt se sitten tapahtui. Kyllästyin lopullisesti petrooliseinään ja maalattiin olohuoneen seinä harmaaksi. Juuri nyt nautin kovasti rauhallisemmasta ilmeestä, ja uusi seinä tekee koko olohuoneesta valoisamman, vaikka se ei näistä kuvista oikein välity, kun vanha olkkarikuva on otettu auringonpaisteessa ja uusi sateessa. 

Laitoin tuohon myös maalausvaihekuvat. Hetken mietin pohjamaalin jälkeen jätettäisiinkö seinä valkoiseksi, mutta se tuntui liian kalsealta. Noista valkoisella seinällä näkyvistä pikkuruisista värilastuista valikoitui tummin sävy, eli Tikkurilan Pro Grey värikartan sävy 1944, joka melkoisen täydellinen valinta. Lämmin harmaa, joka ei tänne osuvassa valossa taita häiritsevästi (tai siis lainkaan) ruskeaan, vihreään eikä siniseen.

Väriä olohuoneeseen on luvassa, kunhan saan seinälle suunnittelemani taulukollaasin ja sohvalle uudet tyynyt. Ja tällä hetkellä täällä on täysi sirkus-tunnelma tyttären eilisten synttäreiden johdosta. Siitä enemmän toisella kertaa :)

MUSTA OVI /// KUISTIN MUUTOS

Kaipasin ehostusta talon sisäänkäyntiin ja nyt se tuli viimein toteutettua. Ei siihen lopulta mennyt kuin lauantaipäivä ja vähän toista, kunhan toimeen ryhdyttiin. Rautakaupan kautta ensin laatat ja laastit (pitäisin huomionarvoisena laattojen löytymistä heti ensimmäisestä kaupasta ilman suurempaa etukäteissuunnittelua) ja sitten mies hommiin. Laattojen kiinnityttyä, maalasin minä ovea. Laattojen pinta on hyvin samankaltainen kuin pikkuvessan 10x10 laatoissa, edelleen se niin kovasti miellyttää, että teki mieli toistaa tähänkin paikkaan. Kuistin "stailaus" ja laattojen pesu on vielä hieman kesken, mutta en malttanut odottaa. Sen verran mielissäni tästä muutoksesta olen :)

PIENTÄ MAALAILUA, PIENI MUUTOS

kesäkuussa

Nyt

Päätin kesällä, että pinnatuolien on lopultakin aika saada vähän väriä pintaansa. Niin oli tarkoitus tapahtua jo edellisenä kesänä, mutta silloin puiset tuolit näyttivätkin sen verran kivoilta, että annoin niiden odotella hetkisen. Jykevämpi, mutta koristeellisempi tuoli tuntui hyvältä mustana, simppelimpi valkoisena. Molempaa mallia jäi  vielä toiset kappaleet alkuperäisväritykseen. Voi vaihdella fiiliksen mukaan. Vaikka juuri tällä hetkellä ottaisin joukkoon mielelläni jotain ihan muuta kuin pinnatuoleja. Hayn about a chair olis niiiiiin kiva...

Viikko on ollut superkiireinen; töitä, koulutusta ja illallisristelyäkin. Tavaraa tuli hinnoiteltua taas hevoskuorma kirppikselle, jonne toivottavasti ensi viikon kuluessa jäävät. Autosta vaihdettiin tuulilasi ja opeteltiin autotonta elämää kaksi päivää. Viikonloppu korkattiin juuri äsken pienellä piipahduksella sienimetsään - ei löytynyt sieniä, mutta viikon kiireet haipuivat ihanasti kauniiseen, hiljaiseen metsään. Viikonloppu hengähdetään ja ainoa tavoite on riisua keittiö tyttären synttärikoristeista. Johan niitä on kuukausi ihasteltu ;)

FILLARIN TUUNAUS KAUNIIKSI MENOPELIKSI

Tuli tehtyä jotain, mitä ei koskaan ennen. Tuunattiin fillari! Ei mitään perus keväthuoltoa, vaan vanhasta pyörästä ei juuri muuta jäänyt jäljelle kuin runko ja polkimet. Hyvä hybridi-pyöräni varastettiin kotipihasta viime kesänä ja sekös jos mikä harmitti, kun remontti kulutti kaiken ylimääräisen budjetin. Äitini yllätti, ja ilmoitti että vanha yläasteaikainen pyöräni on edelleen tallessa, serkkujen mökkipyöränä. Se siis takaisin ja viime kesänä ajelin yllättävän tyytyväisenä vanhalla Crecentilläni, johon oli mökillä vaihdettu turhankin mukava mummo-satula.

Nyt aloin kuitenkin haikalla nopean ja kevyen menopelin perään . Aikani uusien minua miellyttävien pyörien hintoja kauhisteltuani, ajattelin, että joutaahan sitä vielä tällä vanhallakin ainakin syksyn aleihin asti ajella, mutta jotain sen ulkonäölle voisi tehdä. Itse ajattelin vaan vähän karhentaa vanhaa maalipintaa ja suhauttaa spray-purkista uudet maalit päälle sen kummempia miettimättä, mutta mies innostuikin tästä mun pika-projektista ja muutti sen täydelliseksi make-overiksi.

Maalauksen sain miehen maalinpoiston jälkeen tehdä edelleen itse, mutta sen lisäksi fillariin tuli uusi suora ohjaustanko, uusi vaihteisto, uusi satula ja uudet kapeat renkaat. Poljinkeskiöön vaihdettiin laakerit ja uudet lokaritkin sain. Tarakka sai painonsa puolesta jäädä pois. Eikä tuo ostoskorikaan tähän enää istunut... Itsekin laajenneesta projektista innostuttuani, aloin haaveilemaan Brooksin upeista satuloista ja gripeistä, mutta varkaiden pelosta järjen ääni suositteli tyytymään Cittarin kympin satulaan. No, tarpeeksi mukava sekin on istua, ja enhän mä sitä istuessa, taikka varastossa näe...

Brooks B17

Olen aina tykännyt tämän pyörän ajoasennosta, se on mulle täydellinen. Musta maali korostaa sen kaunista timantti-muotoa. Nyt pyörä on kevyt ja nätti, vaihteet vaihtuvat lennosta ja polkimet rullavat kuin itsestään. En mä nykytarpeeseen muunlaista enää tarvitsekaan :)

ENNEN


JÄLKEEN

 

RUSKEASTA MUSTAKSI

Vaikka kuinka uhkasin viime viikolla, että tämän viikonlopun makaan vain sohvalla, niin eihän se ihan niin mennyt. Tekemis-lista kasvoi viikonloppua kohden sellaiseksi, että ei ole tarvinnut miettiä mitä sitä tekisi. Eikä makoilla sohvalla.

Viikonlopun kohokohta lumileikkien lisäksi oli lauantai-iltainen Disney on ice-show, jossa nyt ensimmäistä kertaa käytiin ihan tyttöporukalla (2 isoa, 2 pientä). Harmitti kun jätin kameran kotiin, sieltä olisi monta hetkeä ollut kiva tallettaa kotiin jäänyttä pikkuveljeä varten. Hyvin jaksoivat 4,5- ja 3,5-vuotiaat showta seurata, ainoastaan keiju-tarina oli meidän tytön mielestä kuulemma pikkuisen tylsä. Vähän äärirajoille mentiin iltaesityksessä väsymyksen kanssa, ja kotimatkaan sisältyikin jos jonkinmoisia kohtauksia... Hauska kokemus kumminkin kaikenkaikkiaan!

Mies on nakuttanut listoja paikoilleen ja voi että niitä kohtia jaksaa nyt ihastella kun on vuoden tuijotellut resuisia kulmia! Listoitettavaa riittää vielä vaikka kuinka, mutta hyvään alkuun päästiin. Meidän alusta alkaen murheenkryyni pikkuvessakin alkaa pikkuhiljaa valmistumaan. (Uusille lukijoille lyhennettynä: talon remontti aloitettiin pikkuvessasta toissa kesänä ja siinä sattui kaikenmoista seinien tasoituksen, laatoituksen, saumausten, pöntön asennuksen, putkimiesten, sähkärin, valojen yms kanssa niin, että iski totaalinen kyllästyminen. Tuo reilun neliön kokoinen koppi onkin saanut odotella keskeneräisenä koskemattomana siitä asti.) 

Minä inspiroiduin maahantuojalta rikkoutuneen tilalle saadun uuden pöntön kannen myötä yhtäkkiä vessan sisustuksen kanssa ja ensimmäinen homma oli maalata vessaan heittämäni vanha cd-kaappi uuteen uskoon. Ruskea on tympinyt jo pidemmän aikaa ja kaappikin on jo monta kertaa saanut poistotuomion, mutta näppärän kokonsa vuoksi sille on aina paikka löytynyt. Niinkuin nyt tuolta minivessasta, jonne en uskonut mitään sopivaa kalustetta löytyvän. Mies intoutui laittamaan silikoneja ja saumoja paikoilleen, joten vielä ei kuvia vessasta, mutta kaappi olohuoneessa maalausprojektin keskellä. Aikamoinen ero pienellä muutoksella. Ihan kuin olisi kokonaan uusi kaappi! DC-fix salmiakkien kanssa vielä vähän mietiskelen, voi olla että nekin on jo nähty ja joutavat pois, mutta nyt hetki vielä näin.

IHANA MAKKARI KALKKIMAALEINEEN

Vaikka niin uhosin kuukausi sitten, että en esittele makkaria ja sen uutta kalkkimaalilla maalattua seinää, ennenkuin on vähintään ikkunalistat paikoillaan, niin tässä se nyt tulee. Ilman listoja. Meillä on nyt sata asiaa, jotka pitää saada hankittua, ja listat pitävät aikalailla perää sillä listalla, vaikka silmät ihan muuta mieltä olisivatkin.

Makkarin päätyseinän maalasin siis kalkkimaalin Kalklitir sävyllä Winter primo ja minusta se on ihan mielettömän kaunis sävy! Huoneeseen tuli samantien moninkertaisesti enemmän tunnelmaa ja siitä tuli ehkäpä jopa lempparihuoneeni koko talossa. Uutta, vanhaa ja itsetehtyä sopivassa suhteessa sekaisin. Huone on tosi pieni, siihen ei sänkyä, kiinteitä vaatekaappeja ja yöpöytiä lukuunottamatta mahdu mitään muuta. Ei edes valokuvaajaa, joka epätoivoisesti yritti saada huoneen tunnelmaa oven suusta vangittua. Se ei oikein onnistunut, mutta uskokaa pois: tuolla maistuu unet ihan äärimmisen hyvin! 

Ja kyllä, seinän maalausoperaatio tuli todella toteutettua sänky petaamatta (kun inspis iskee, niin sitten se iskee...) ja nuo peilin sormenjäljethän on siinä vain siksi, että sen tajuaa peiliksi ;D

Pellavaverhot, harmaat pellavatyynyt ja puuterinsävyiset tyynyt ovat H&M Homesta.

Sänkypeitto parin vuoden takainen ostos Ellokselta. 

Kattovalaisin, tuunattu.

Naulakko, tuunattu.

PAX vaatekaapit, Ikea.

Matto, House Doctor.

"Yöpöytä", anopin vanha tuoli tuunattuna.

Vanha peili äidin varastoista.

Kori, vanha, en muista mistä.

Korin päällä oleva tyyny, House doctor.

Parkettilattia maalattu betoluxilla, sävy: kalkki (F484)

HÖYHENIÄ JA ORIGAMEJA - UUSIA TAULUJA

Tekeminen ruokkii itseään, ainakin minun kohdallani. Tuli vahingossa perustettua "taulutehdas". Olen pitkään haaveillut kauniista höyhentaulusta. Etsiskelin sopivaa, mutta suosikki jäi sitten Amerikasta asti tilaamatta. Kyniä ja sivellintä en ole pitänyt kädessä pitkään aikaan, mutta jostain se inspiraatio nyt kumpusi. Päädyin tekemään kaksi eri versiota, kun ensimmäinen ei ihan täysin miellyttänyt. No, molemmissa on omat ongelmansa. Kun saisikin toisesta toisen höyhenen ja toisesta toisen... Akvarellikyniä en ole kunnolla kokeillut koskaan ja ihastuin niihin.

Kyniä etsiessäni, törmäsin kassilliseen paperikirppuja, joita kesällä tehtailin makkarin valaisinta varten. Sinne teinkin sitten lopulta sen painetun version, joten kirput jäivät käyttämättä. On niitä tuolla vieläkin parisataa, mutta 9 pääsi kehyksiin. Origamitauluissa miellyttää minua kovasti tuo kolmiuloitteisuus, joka erilaisen valaistuksen kanssa tuo tauluihin jatkuvasti uutta ilmettä ja muotoa.

Sommittelin kirppuja myös isompiin kehyksiin, että olisin saanut niitä enemmän tuhottua, mutta en ollut tyytyväinen lopputulokseen. Etsin netistä inspiraatiota ja törmäsinkin miura-ori origameihin. Ihastuin chevron/kalanruoto tyyppisen kuviointiin ja vahvaan struktuuriin täysin ja ilta menikin sitten taitoksia opetellessa. En löytänyt kunnollisia ohjeita, mutta minuutin youtube pätkän avulla sain kiinni ideasta. Aloitin pienestä muistilappukuution paperista, etenin lasten piirustuspaperiin, mutta lopullisen version tein 53x53cm kokoisesta tapetin palasesta. Kannatti kantaa edellisen asunnon olohuoneen tapettipalasta mukanaan. Nyt se pääsi seinälle täälläkin :) Tai no, tauluille ei ole nauloja, tai hyllyjä vielä tarpeeksi. Päädyin siis jälleen kerran kuvaamaan jääkaapin ja leikkihuoneen hyllyn päällä. Nuo tiilenpäät ja laastiseinä alkaa käydä varmaan teille jo liiankin tutuiksi... ;)

Upouudet portaat, betonilattia ja vielä naulakkokin

Yksi suurimmista talon yleisilmeeseen vaikuttavista muutoksista tapahtui meidän portaikossa. Kun entiset umpiportaat ja tummat seinät vaihdettiin mahdollisimman ilmaviin rappusiin ja vaaleisiin seiniin, valo pääsee virtaamaan koko asunnossa ihan eri tavalla kuin ennen. Portaiden yläpuolella olevat ikkunat valaisevat nyt myös alakertaa ja onpa useampanakin aamupäivänä ihmetelty "yläkertaan unohtuneita valoja" kun aurinko kirkastaa koko portaikon ja värjää seinät auringonkeltaisiksi.

Porrasvalinta osui ihan nappiin. Valkoiseksi maalattu metallirunko, valkovahatut tammi-askelmat, rosteriset tolpat sekä käsijohteet ja lasiset välit ovat todella kauniit. Lepotaso katkaisee nousun kivasti, varsinkin lasten kanssa tämä on ollut täydellinen ratkaisu. Portaat itsessään ovat upeat, mutta hieman tuo portaikon yleisilme vielä kärsii omien keskeneräisten juttujen vuoksi. Yhdeltä seinältä puuttuu maali ja portaiden alla on putket vielä peittämättä. Betonivalukin on hieman kesken. Ja ne listat, listat...  Portaiden alla olevassa "jättiarkussa" majoo meidän kumavesisäiliö. Sen kantena vanerilevy, seinät maalattua kipsilevyä.

Lattia oli ensin tarkoitus päällystää samalla parketilla kuin muukin alakerta, sitten mietittiin tummaa laattaa, mutta tykästyttiin niin rappusten alle valettuun betoniin, että vedettiinkin koko iso eteinen tuulikaappia myöten sillä. Tykkään! Puolivälin seinään laitettu tauluhylly esittelee kuvat niin ala- kuin yläkertaankin. Matégotin naulakkoa ihastelin ensin Kotiolotilan Liisalla, sitten Varpusella ja nyt sille löytyi meilläkin täydellinen paikka.