Keittiö on valmis

Noin sanoisin kovin mielelläni, mutta ei se ihan valmis ole vieläkään. Puoliseinän päällyslevy puuttuu (ei olla vieläkään keksitty mitä siihen laittaisi?), päädyn viimeistely uupuu, uunipeltilaatikon etusarja on asentamatta samoin kuin sokkelilaatikko uunin alle. Vaan kyllä se tästä, pikkuhiljaa palaset loksahtelee paikoilleen. Ette usko kuinka monta kertaa olen siivonnut keittiön ja ottanut siitä kuvasarjan!! Aina siinä on kumminkin ollut jotain mikä tökkii tai ollaan heti perään tehty sinne tai sen läheisyyteen joku uudistus (lattia, seinien maalaus, portaikko, ruokatilan ikkunoiden listoitus, kodarin oven kiinnitys, uudet ylävalot jne jne), jonka olenkin halunnut saada samaan settin mukaan. Ja sitten se on taas jäänyt. Nyt totesin että blogissa, jonka tageissa on 28 keittiötunnistetta, pitäisi varmaan olla joku kunnon kuva keittiöstä itsestään... Joten näillä mennään, vaikka ihan valmista ei olekaan!

Keittiön runko tehtiin siis vuosi sitten elokuussa. Päädyttiin Ikeaan sen edullisuuden sekä helpon muokattavuuden vuoksi (ovien vaihto jne). Jälkimmäisen kanssa mentiin vähän metsään, kun Ikea poisti juuri Faktum-mallistonsa ja toi tilalle Methodin. Hieman otti päähän tuon uutisen myötä, mutta onneksi pinnat valittiin mahdollisimman ajattomiksi, joten tuskinpa tuosta työtasoja kummempaa tekekään mieli pitkään aikaan vaihtaa. Ovet ovat vetimettömät Årstat, uuden malliston Noddsta näyttää kutakuinkin identtiselle. Keittiön pienen koon vuoksi, haluttiin pinnoista mahdollisimman eleettömät ja rauhalliset, joten laatikostotkin ovat ehjien ovien takana. Uuni, liesi, tiskikone ja mikro ovat myös Ikeasta. Pitkään metsästetty liesituuletin on Lapetekin. Lisää säilytystilaa saatiin asentamalla ruokapöydän päälle valkoinen bestå-kaappi (sitä ei ole tainnut vielä kukaan vieraista huomata ilman erillistä mainintaa) sekä vitriinikaapista. Enempään en ole kokenut tarvetta. Pakasterasiat joutavat ihan hyvin olemaan autotallissa. Työtaso on Bauhausista (arctic pine). Valkoiset Pukkilan laatat ovat kokoa 10x30cm.

Entisessä keittiössä hella oli nykyistä mustaa seinää vasten ja keittiö siis U-mallinen. Vasemman laidan päädyssä oli kattoon asti yltävä seinä ja se oli yhtä kaappia lyhyempi kuin nykyisin. Entinen keittiö tuntui minusta aivan liian pieneltä ja se olikin suurin syy miksi vastustelin pitkään Puistolaan muuttoa. En uskonut että siitä voidaan saada toimiva, tilava ja meidän tarpeisiin sopiva. Senkin uhalla, että kaappitila väheni neljän yläkaapin verran, haluttiin keittiöön, ja koko alakertaan, mahdollisimman paljon tilantuntua, avaruutta ja valoa! Siinä onnistuttiin mielestämme täydellisesti purkamalla vasemman reunan seinä, sekä katkaisemalla käytävään päin oleva seinä puoliksi. Näin valo pääsee kulkemaan keittiön ja olohuoneen puolelle kodinhoitohuoneesta ja eteisestä asti. Harmikseni en löytänyt kunnon ennen-kuvia, minulta näyttää kadonneen kaikki 2011-2012 kuvat (toivokaa että se ei ole totta!!)... Nämä pari on poimittu blogin alkutaipaleelta.

Itse pidän hurjasti:

Välitilan juoksevasta laatoituksesta

Liesituulettimesta ja erityisesti sen valtaisasta valaisutehosta.

Ylipäätään valaisun toimivuudesta.

Puoliseinästä ja sen tuomasta avaruudesta.

Mustasta seinästä

Uten silosta (vaikka se sitä roinaa niin kerääkin, tai juuri sen vuoksi).

Ruokapöydän päällä olevasta bestå-kaapista.

Isosta tiskialtaasta.

Lasiovisesta pyrolyysiuunista.

Hyvin hiljaisesta tiskikoneesta.

Koko asuntoon valituista Schneider Electricin Exxact valokatkaisimista ja pistorasioista.

Ikkunalaudalla olevista yrttiviljelmistä.

Käyttömukavuudesta.

Pilkutusta - lampunvarjostin

 Pilkkukuume näyttää valtaavan alaa. My second hand life-blogin Maijun ja Pisaroita-blogin Hannan paikkateippitapetit ihastuttivat kovasti, mutta huvittivat myös ajoituksen suhteen, kun sain juuri oman loman alusta asti odottaneen pilkkuprojektini toteutettua. Pilkkuja, pilkkuja, pilkkuja - mikäs sen somempaa :) 

Tästä riisipaperivalaisimesta piti alunperin tulla origamivalaisin paperikirpuilla päällystettynä, mutta se olisi kasvattanut valaisimen kokoa aivan liian suureksi meidän pikkuruiseen makuuhuoneeseen. Lyijykynän kumipäällä töpötetyt pilkut syntyivätkin huomattavasti nopeammin ja tykkään noista vähän rosoisista jäljistä tosi paljon. Nyt ei tarvitsekaan kuin keksiä uusiokäyttö n. parille sadalle paperikirpulle, jotka jo kerkisin väkertää... ;) Makkarin sisustaminen junnaa muuten paikoillaan, mutta on meillä nyt sentään valo!

Edit: Tämä on muuten tämän blogin 200. postaus, ja melkein yhtä monta on teitä lukijoitakin.
 Kiitos kun olette ♥

Mustasukkaiset

Isi, äiti, pikkuveli & isosisko

Haikeus on hiipinyt sisuksiin. Miten kesäloma voikin aina sujahtaa ohi niin nopeasti? Minä en ole vielä valmis. Luvatut helteetkin jäivät saapumatta. Vielä oltaiisin haluttu päivän uimaretkelle. Viimeiset yhteiset lomapäivät eletään kuitenkin täysillä ja nauttien. 

Vaijeri löytyi kesäkuun alusta Granitista ja pääsi nyt paikoilleen eteisen uudistuksen myötä. Tytär on alkanut piirtää ihmisille korvat. Kunnon apinaperhe ;)  Poika on päässyt ensimmäistä kertaa kunnolla junaradan lumoihin. Isikin on innoissaan. Broilerisalaatti olisi ollut maailman ihaninta, jos en olisi yrttiöljyyn laittanut merisuolaa 2rkl ripauksen sijaan. Joskus noita sooseja kannattaisi maistaa ennen yhteen sekoittamista... Hups, tekevälle sattuu ja muistanpahan ensi kerralla!

Keittiön tuolit jäävät mustasukkaisina odottamaan kotiin meidän lähtiessä huomenna Hippaloimaan. Tiirinkosken tehtaallakin olisi kiva käydä. Jatkuvasti irtoaviin huopatarroihin kyllästyneenä nappasin mainion idean tuolin tassuihin Saaristohuvila-blogin Tarulta.

Eteisen välivaihe sekä väsynyt Peter Pan

Ajattelin että en ala keskeneräistä eteistä tässä välillä esittelemään. Vaan enhän mä malta odottaa, kun on kaksi päivää paiskittu sen eteen hommia. Ei tästä kuvasta kyllä hurjia ilmene, mutta nyt ei sadapäivän hämärässä irronut kamerasta muuta. Pääasiassa tasoitusta, hiontaa ja maalausta. Suojateippaus on kyllä tuskaista hommaa, varsinkin portaiden ympäriltä sekä kahdeksanruutuisen kodinhoitohuoneen oven ikkunoiden kohdalta! Seinien maalausta tuli sitten harrastettua ekstraakin kun ensimmäinen yritelmä ei mieltä ylentänyt (ei enää harmaata meille!). Nyt löytyy laatikkoa useammastakin kohtaa (tarkkasilmäiset näkevät yhden myös ikkunan alla), vaatetanko tuli kiinnitettyä (ei näy kuvassa) ja pätkä vaijeriakin. Pehmuste löytyi Ikean poistoista ja päälliskangas siihen Hemtexin loppualesta. Vielä kun odotellaan kolme viikkoa ja saadaan lisää kaappeja seinään kuvaan valoisan päivän tullen lopputuloksen :)

Vielä suloinen kesämuisto. Päiväunille uuvahtanut Peter Pan mummolan sohvalla.

Taulu ja tuoli

Kiitos hurjasti edelliseen eteispulmaan kommentoinneille ja vinkkejä antaneille! Mä niin tiesin, että solmut sitä kautta omassa päässä aukeavat ja näinhän siinä kävi. Nyt on suunnitelmat selvät ja aineksetkin suurin osin hankittu. Ei tartte muuta kuin vähän hioa ja maalata, niin voi alkaa ruuvailemaan tavaroita seiniin. Tässä talossa on niin monta kohtaa, joiden ratkaisuja pohtii yhtäaikaa, että välillä kun jumittaa niin jumittaa oikein kunnolla. Eteiseenkin olen miettinyt yhtä sun toista, mutta kun ei ratkennut niin ei. Ja osan suunnitelmista olin suloisesti unohtanut. Esimerkiksi teidän ehdottamista pystynaulakoista haaveilin eteiseen tasan vuosi sitten heinäkuussa! Mutta nyt, kenkälaatikot on, naulakko (ei pysty) on, penkin pehmuste on. Tuntuu niin hyvältä! Kiitos!

Noiden lisäksi taulukin on. Tämä on menossa eteisen kulmille, mutta en malttanut olla mallaamatta sitä ruokatilaan heti kun postista hain. Oma Koti Kullan Kallis-printin tilasin nyt lopultakin harkinta-ajan jälkeen Taulu ja tapetti-shopista. Tuli nopeasti ja on vielä ihanampi kuin kuvissa olen arvellut. Mustavalkoista ajattelin, vaan näitä herkullisia värejä en sitten pystynytkään vastustamaan :) Saa nähdä muuttaako se eteiseen ollenkaan, kun sopii niin kivasti keittiöönkin... Samasta shopista parit kortit, joista ensimmäinen piti heti askarrella hauskaksi rasiaksi.

Eikä siinä vielä kaikki. Ollaan pitkin vuotta aina Ikeassa käydessä miehen kanssa mietitty että joku tuossa keinutuoliprintissä miellyttää. Nyt kun se oli poistomyynnissä 2,99eur päätettiin ostaa ettei jää harmittamaan. Tökkäsin sen nyt vaan muoveineen kaikkineen rappusten tauluhyllylle lopullista sijoituspaikkaa odottamaan. Voisi olla vaikka pikkuvessaan kiva väripilkku ja ajanviihde ;) Printin rakennusohjeita ei joudutakaan nyt ainakaan heti testaamaan, sillä alkuviikon Hämeenlinnan visiitiltä saatiin äitini keinutuoli mukaan. Terassille nyt katoksen alle ensi alkuun, katsotaan pääseekö talveksi sisälle. Mahtavuuutta keinutella ulkona tuulessa! Vähän tämmöistä mummola-tunnelmaa näköjään puskee nyt sisään näiden kuvien perusteella. Pitää varmaan virkata jotain mustavalkoista sahalaitaa seuraavaksi! Ja virkkaushan ei ole yhtään mummoa... eh.

Laitetaanko aivoriihi pystyyn? Eteiskaappipulma.

Ajattelin loman alussa että loman aikana saadaan vähintäänkin eteinen kuntoon. Ei siitä periaatteessa paljon puutu. Vaan kun sitä täydellistä ratkaisua ei nyt tunnu löytyvän, ei millään. 

Eteisessä oli alunperin ikäänkuin tuulikaappi erotettuna tuosta alalaatikon reunasta alkaen. Kaivattiin avaruutta ja vedettiin siitä seinä kokonaan alas. Ihan niin helppoa se homma ei ollut kuin kuviteltiin, kun entisen ovenkamanan yläreunassa kulkivat vesijohtoputket 25cm katosta alaspäin. Putkari sai niitä nostettua melkoisen hyvin, mutta ihan kokonaan katon sisään niitä ei saanut ja tuollainen viisi senttiä korkea kotelo putkille oli edelleen tehtävä. Pitkällä seinällä on myös toinen kotelo putkien mutkaa varten. TÄÄLLÄ näkyy kuvia alkuperäisestä, sekä pohdinnat PAX-kaappien käyttämisestä, jotka sittemmin hylättiin mahdottomina.

Laatikkoa kansi kiinni katsellessa voisi kuvitella että meillä on eteisessä hyvinkin säilytystilaa, vaan kun kannen avaa huomaa, ettei boksiin mahdu yhtään mitään muuta kuin kodin tekniikka jota ei voi mihinkään muualle siirtää. Tämän hetken eteisen säilytystila on siis ainoastaan nuo yläkaapit laatikon yläpuolella.

Yläkaappeihin päädyttiin avaruuden säilyttämiseksi, ja tuosta ilmeestä tykkäänkin tosi paljon. Kaappien alla on wave-naulakot, joita ei normaalisti tavarapaljouden alta huomaa. Tällä kertaa otin siis kuvat yhden ainutta tavaraa pois siirtämättä, tämä on todellisuus. TÄÄLTÄ löytyy kuvat naulakoista siistimpänä versiona ;)

Eteinen on toiminut oikein hyvin nyt kesällä, vaan mites kun syksy koittaa. Varmaan huomaatte kaksi perustavanlaatuista puutetta: vaatekaappi/tanko/naulakko aikuisten päällystakeille sekä kenkien säilytys. Lasten kenkiä on jemmassa rappusten alla olevassa valkoisessa penkissä, mutta paljon sinne ei mahdu. Eikä käyttökenkiä oikeasti tule sinne asti ikinä laitettua. Eteisen kulkuväylä laatikon ja seinän välissä on 97cm, eli laittaapa siihen mitä tahansa; kenkätelineen tai vaatekaapin, tulee siitä ihan hirmuisen ahdas. Syvyydeltään ainut mahdollisuus olisi varmaankin esim. Ikean kenkäkaapit, mutta niihin ei kyllä meidän koko perheen jalkineet mahdu millään. Ja ne takit jäisivät edelleen pihalle.

Olen miettinyt näitä vaihtoehtoja vaatekaapin suhteen:

Yläkaapit pois ja jonkinlainen kaappiviritelmä liukuovien alakaapin ympärille, peittäen sen. Ongelmia: liukuovia ei saa kiinnitettyä kattoon siellä kulkevan vesiputkien ja kotelon vuoksi. Keskelle kaappia ei saa tukiseinää, koska alalaatikon kansi on saatava tarvittaessa auki / avonaisena sinne koloihin tippuu tavaraa vaikeasti takaisin poimittavaksi.

Ikean Konsmo-vaatekaappi olisi tosi kiva, vaan jos sen tuohon pitkälle seinälle lykkää niin käytävä kapenee 47 senttiin. Yritäpä siinä sitten pukea kahta rimpuilevaa uhmailijaa... Samaan kohtaan olen mallaillut mielessäni myös Ikean Stolmeneita, mutta sama käytävän kapenemisongelma siinäkin on kun rekki on täytettynä takeilla.

Jonkun pienen matalan vaatekaapin voisi saada ängettyä rappusten alle tuon Mategotin-naulakon tilalle (korkeus alle 170cm), mutta mistä sellaisen kaapin löytää ja minkälainen olisi ihan oikeasti hyvä ja komia?

Kapean korkean vaatekaapin voisi laittaa laatikon ja yläkaappien jatkeeksi, mutta siinä tulee sitten syvyys ongelmaksi, miten sen saa näyttämään hyvältä ilman että vaikutelma on vain "pakonsanelema ratkaisu". Yläkaapit ovat 40cm syvät, alalaatikko 63cm.

Tänään todettin että molempien ihanne ratkaisu olisi ulko-oven siirto. Vanhalta paikaltaan ovi umpeen ja uusi ovi tuon kapean ikkunan tilalle rappusten juureen. Sitten tuosta koko nykyisestä eteisestä voisi tehdä toimivan vaatehuoneen! Vaan budjetti on nyt hyvinkin tiukka ja jos ei jostain taivaalta ala tuhatlappusia tippumaan, niin se suunnitelma ei ole realistinen pitkään aikaan. Ainakin ensi talvi olisi sinniteltävä jotenkin muutoin. Kertokaas te mitä tekisitte? Mihin aikuisten takit ja mihin kengät, niin että ei olla ihan ahdistuksissa tai koko ajan kompastumassa johonkin? Help :)

edit: yläkaappien takana näkyvä juttu on siis vielä sähkökaappi, joka on ja pysyy paikallaan.

Lahjontaa

Viime vuonna tehtailin koreja ja mattoja yli oman tarpeen, mutta tänä vuonna ei ole virkkauskärpänen niin kovasti puraissut. En itseasiassa muista olenko tehnyt yhtään koria (saatikka mattoa) ennen näitä. Jostain se inspis nyt kuitenkin iski, ja sitten kun vauhtiin pääsin, niin tekaisin kolme. Pitkän tauon jälkeen kun reippaasti koukutti yhteen putkeen niin johan alkoi käsivarressa tuntumaan. Hyvää treeniä tuo on! Pitäisi opetella toisellakin kädellä ;D

Raitakori meni ystävälle joka täytti pyöreitä. Muuten ei tule ystävien synttäreitä enää kummemin lahjottua, mutta tokihan nää jonkun-kympin juhlat on aina poikkeus! Ajattelin että korille nyt aina löytyy käyttöä: shampanja-astia, sukkakori, kosmetiikkasäilytin, keksipurkki, leipäkori, juhlahattu...you name it! Sisään sujautin vuoden viiniksi 2012 valitun puolikkaan pullon shampanjaa sekä vaahtokarkkeja.

Lahja vietiin yllärinä ystävän ovelle matkalla Joensuuhun. Autossa koukku sitten taas uudestaan käteen ja tuliaisten tekoon. Kaksi koria ehti näppärästi matkan aikana, tulipahan sekin ajo hyödynnettyä. Tädit saivat korien kera kotona leivottuja jätticookieita.

Edit: raitakoriin otin silmukkamäärät Molla Millsin Virkkuri-kirjasta niin säästyin laskemiselta. Vihreät korit syntyivät omasta päästä vanhoja tekemisiä muistellen.

Asuntomessut Hyvinkää 2013

Käytiin eilen miehen kanssa kahdestaan asuntomessuilla. Nämä olivat yhdeksännet yhdessä kolutut asuntomessut vuodesta 2000 alkaen. Ei siis ihan joka vuosi, mutta aikamoisena kesäperinteenä tätä voi meillä jo pitää. Hyvinkäälle lähdettiin vähän skeptisin mielin. Etukäteen kahlattu Deko-lehti / messuluettelo ei kuvien perusteella messuilta paljon mielenkiintoista luvannut, mutta ei nyt maltettu jättää välistäkään. Hyvä niin, sillä messut yllättivät todella positiivisesti! Mitään uutta ja ihmeellisen erikoista messut eivät tarjonneet, mutta miljöö oli todella viihtyisä, alue hyvin suunniteltu ja terassit kutsuvia. Täällä toisten pihojen&talojen keskellä asuessa sitä kadehtii ikkunasta avautuvaa peltomaisemaa tai terassilta suoraa pääsyä metsään - silti lähellä kaupunkia! Sisustusten osalta uskaltaisin väittää että messutaloista löytyy jokaiselle jotain miellyttävää. Skandinaavista raikkautta, minimalismia, maalaisromatiikkaa, perinteistä valko-beigeä, rock'n rollia...  Hauskaa ja todella erilaista asumista esittelivät merkonttiin tehty kaksio sekä Aalto yliopiston puinen yhden hengen talo. 

Pari huomiota. Yhdessä talossa (en tullut ottaneeksi kuvaa, joten en muista numeroa) mietin ihan ääneen miehelle, että miten onkin osassa kohteissa tehty ehkä liiankin yksinkertaisia, nähtyjä ja tylsiäkin kylpyhuoneita. Hetki hiljaa ja alkoi naurattaa. Aikalailla identtiset seinä- sekä lattialaatat, suihku ja saunanväritys löytyy omasta kylppäristä =D Tykkään kyllä paljon, mutta ei se selkeästi mikään näyttelykohde ole ;) Toisen kerran pisti hymyilyttämään kun yhdessä valko-beigessä talossa josta itse harpottiin läpi niin nopeasti kuin päästiin, takana joku huokaili miten voikin olla kaunista ja toisessa vastaavassa kuului "lopultakin jotain todella upeaa". Kuten sanoin, jokaiselle jotakin :)

Me kiersimme messut väärään suuntaan ja tuntui että loppua kohden (eli alkupään numeroita) mielenkiinto vähentyi. Jos suoraan sanon, niin minusta Designtaloja oli jokunen liikaa, meille kerkisi tulla sellainen fiilis että "ai taas yksi Hailuoto"... Jos siis haluaa nähdä mielenkiintoisimmat kohteet (tämä on tietysti taas makuasia mikä on kenenkin mielestä paras) virkeänä, kannattaa tehdä kierros väärään suuntaan. Kierrettiin kohteita melko reippaaseen tahtiin, mutta yhdellä hodaritauolla pidennettynä aikaa saatiin menemään aikalailla tasan kolme tuntia. Messubusseissa pääsi turistitunnelmaan kun Hyvinkään kaupunki oli palkannut autoihin kesätyöntekijät kertoilemaan kaupungin historiasta ja nähtävyyksistä. Kiva idea ja hyvin hyödynnetty tilaisuus kaupungilta.

Piti tehdä ihan pikapikapostaus niistä vähistä kuvista mitä asuntomessuilla otin, mutta on tässä koneen edessä tullut nökötettyä jo jokunen tovi. Kuvia tulikin yllättävän paljon vaikka läheskään joka kohteessa en kameraa ylös nostanut. Siitäkin huolimatta yhdellä postauksella mennään (viime vuonna tein 7 ;D). Minua kiinnostaneita yksityiskohtia, olkaa hyvät.

Etukäteen hehkutettu Maja oli mielenkiintoinen kohde. Upea toki, mutta ei sellainen mihin itse haluaisin asumaan. Liian pelkistetty ja liian putkimainen että viihtyisin. Mutta jos se jollain tuttavalla olisi, niin mielellään kävisin kylässä ihastelemassa :) Kodinhoitohuoneen ovella kävi sellainen kuhina, että en saanut kunnollista kuvaa otettua. Harmi, sillä siitä sain hyvän idean meille. Kannattaa siis käydä muiden blogeissa vilkaisemassa jos ei ole messuille menossa.

Passiivikivitalo Skaalasta kiva idea portaiden alle. Kiskoihin kiinnitetyt Muunton hyllyköt.

Kohde 27. Keväällä Vepsäläisessa ihastuttanut betonikalusto näytti edelleen hyvältä.

Kohde 28

Samantyyppistä katetta on suunniteltu meillä talon ja autotallin väliin

Kohde 29, helposti talviteloille laitettava kesämökki? ;)

Kohde 30

Kohde 31, Honka Lumi

Ulkoa rapattu hirsitalo oli kaunis. Terveydellisiltä ominaisuuksiltaan hirsitalot kiinnostavat minua kovasti, mutta tähän asti ulkonäkö on ollut vastaan. Sisäseinien hirret toivat kyllä minulle edelleen liikaa mökkifiilistä, vaikka kalustus ja pohja olikin moderni. Talon mielenkiintoinen yksityiskohta oli puiseen saunaan tehty suihku. Puu on lehtikuusta, joka siis kestää kosteuden hyvin ja harmaantuu vanhetessaan. Silti pakko ihmetellä ratkaisua käytännössä. Onko kiva käydä suihkussa "näyttämöllä" kun toiset istuvat vielä lauteilla? Ja miten löylyjen käy kun suihku käynnistetään? 

Kohde 24, Basso-kivitalo ei  yllättänyt, mutta oli silti sisustuksellisesti oma suosikkini. Tuntisin oloni kotoisaksi. Messuilla oli useassa talossa betonilattioita, mutta tämä kiinnitti meidän huomion kauniilla elävällä pinnallaan. 

Kohde 21

Kohde 20

Helena Karihtalan suunnitelmassa oli hivenen liikaa sinistä ja erityisesti violettia meidän makuun. Jokaikisessä huoneessa.

Kuutionmallisesta Omatalo Maisemasta oli hienot maisemat kahteen suuntaan.

Kohde 17

Kohde 16

Terassilta metsään <3 (terassilaudat olivat kyllä tosi huonot, näyttivät keräävän kaiken lian)

15 Passiivitalo Lumikki, täältäkin löytyi monta minua miellyttävää huonetta

1a Piiri House

Mietittiin että näistä voisi saada hauskan kesämökin vierasmajoineen ja varastoineen kun laittaisi tosiaan useamman piiriin.

Kohteesta 2 löytyi täsmälleen samat lauteet kuin meillä. 

Kohde 6

Tätä mr Perswallin tapettia mietin meille yhtenä vaihtoehtona edelliseen asuntoon. Kivalta se näytti nyt luonnossakin.

Kohde 8 

Kierroksen päätteeksi käytiin vielä koeajamassa sähköauto kun oli siinä messuportilla niin sopivasti hollilla eikä ollut kiire mihinkään. Hiljainenhan se oli kuin mikä. Sopisi mulle, kun mua alkaa aina jänskättää jos kierrokset nousee kovasti ulisemaan ;)

Miltäs vaikutti messukierros? Oletko itse menossa? Tai jos kävit jo, niin näitkö samoja juttuja? ;D