VIISI VÄRIÄ /// PUNAINEN

Värihaasteen toiseen osaan valikoitui punainen. Ennen pidin punaista pelkästään joulun värinä, enkä vaatteissa sitä oikein osaa itselleni vieläkään pukea muuten kuin syksyllä joulun lähestyessä. Mutta kotiin sitä on pikkuhiljaa hiipinyt pieninä pilkkuina ja hieman isompanakin kokonaisuutena esim. eteisen oven muodossa. Tuon oven haluaisin itseasiassa vieläkin punaisemmaksi, rusehtavan punaisesta kirkkaaseen! Punainen on hyvä tehosteväri, ja ihan pienikin pilkku riittää tuomaan eloa kokonaisuuteen. Lasten leluissa punainen on suosittu väri, ja lastenhuoneissa punaista eniten näkyykin. Punainen nojatuoli meillä seilaa aina paikasta toiseen ja odottaa uudelleenverhoiluaan, mutta toistaiseksi punainen on sitkeästi pitänyt sen pinnassa pintansa.

Lähdetkö Onni asuu täällä -blogin Katariina mukaan haasteeseen?

VIISI VÄRIÄ /// HARMAA

Sain Heinässä heiluvassa-blogin Lauralta tämän kivan, monessa blogissa kiertäneen haasteen. Syhinä-blogista alkunsa saanut haaste menee näin:

 "Yksi väri. Yksi päivä. Haasteen tarkoituksena on löytää kodista 5 väriä ja 

esitellä ne eri päivinä ja haastaa jokaisena päivänä joku mukaan." 

Tuleeko nämä nyt peräkkäisinä päivänä, vai meneekö tähän viisi viikkoa - en tiedä, mutta haasteen otin iloissani vastaan, kiitos Laura! 

Ensimmäinen värini on harmaa. Harmaata löytyy meiltä joka huoneesta ja se onkin kaikkialla muualla, paitsi lasten leikkihuoneessa ja olohuoneessa, oikeastaan se pääväri valkoisen ohella. Niin makuuhuoneesta, unihuoneesta, aulasta, kodinhoitohuoneesta kuin eteisestäkin löytyy harmaa tehosteseinä. Laastia, maalia, tapettia, kaakelia tai kalkkimaalia. Alakerran parketti on harmaanvalkoinen, eteisen lattia on harmaata betonia ja harmaata on kylpyhuoneen ja vessan lattialaatat. Sisustustyynyt ja pienesineet täydentävät kokonaisuutta.

Lähtisitkö Kuuden soppa-blogin Tiina mukaan haasteeseen? :)

IHANA SIENIRETKI

Viime viikonloppuna käytiin metsässä. Loppusyksyn sieniretki on parasta mitä minä tiedän. Hiljainen jo lakastuva metsä, jossa jäljellä oleva vihreä ja muut värit pomppaavat melkein räikeinä esiin. Tällä reissulla nähtiin myös neonvalkoista, vai mitä sanotte tuon valkoisen minkälie-sienen väristä! Lokakuisessa metsässä on mukavaa, kun iniseviä ja purevia ötököitä ei enää tarvitse hätistellä matkoihinsa, ne ovat jo kaikki kadonneet. Pieni jännitys siitä, löytyykö sienisaalista vai ei, ja kuinka paljon.

Etsittiin suppiloita ja löydettiinkin sopiva annos.  Vaikka kaikki muu valmistautuu talveen, niin suppilovahverot puskevat terhakkaina esiin pakkastakaan pelkäämättä. Tytär huomasi, että niistähän saa kauniin kimpun. Poika näki keskenään miekkailevia puita ja kivipeikkojakin bongattiin.

Metsässä tallustelun jälkeen suunnattiin grillipaikalle ja paistettiin maistuvat hodarit! Miten nekin voivat maistua niin herkulliselle ulkoilmassa savulla höystettynä. Myös utuinen järvi-ja puistomaisema olivat kauniita. Ihana syysretki, jota kelpaa muistella!

Löytyykö muita syysmetsän ystäviä?

LASTEN UUSI UNIHUONE

Viimeinen kohde kesäisen huoneidenvaihtomylläyksen jälkeen; lasten unihuone. Luovutettiin koko yläkerta lapsille, muutettiin oma makkari alakertaan ja lapset saivat meidän entisen makkarin. Tuntui, että lapset oli pakko saada nukkumaan jonnekin muualle kuin lelujensa keskelle,  kun iltaralli muuttui ihan mahdottomaksi, joten se oli koko operaation liikkeelle paneva voima. Ja ollaan oltu tyytyväisiä. Sängystä ei juuri enää pompita mihinkään sen jälkeen kun on hyvät yöt toivotettu. Höpinää ja mukinaa toki kuuluu, mutta ainakaan noiden perässä ei enää tarvitse ravata.

Iltapesujen jälkeen luetaan iltasatu mustassa korituolissa (joka kuten huomaatte, on muuttanut olohuoneesta tänne). Nyt on jo useampi viikko luettu Fedja-setää, joka oli oma lapsuuden suosikkini, ja uppoaa jälkikasvuun myös kiitettävän hyvin. Maistuu noille tosin myös "Max il Coraggioso", jonka lasten setä toi tuliaisena Italiasta, ja on siis alusta loppuun italiaksi. Melkoisen kaikkiruokaisia iltasatujen suhteen siis ovat, mutta luettava on. Iltasadun jälkeen sytytetään naulakossa roikkuvat "sirkusvalot", saatetaan kuunnella vielä vähän iltalauluja ja sitten nukutaan. Aamuun asti, joka edelleen koittaa pojalle omaan makuuni hieman liian aikaisin, varsinkin viikonloppuisin...

Kalkkimaalattu seinä ja itsetehty naulakko jäivät luonnollisesti paikoilleen ja sopivat hyvin unihuoneen tunnelmaan. Verhojen unilinnut laulavat tyttärelle vielä omia unilaulujaan ja pilkullinen kuu möllöttää katossa. Kyllä siellä kauniita unia näkee.

KAALIN KAUNEUS

Kaaleja on vilahdellut viime aikoina tiuhaan niin ruokapuolella, kuin kukkapenkeissä ja sisustuskuvissakin. Trendikkääseen, superterveelliseen lehtikaaliin hurahdin minäkin lautasellani, ja siitä on tullut tehtyä ja maisteltua monenmoista. Sitten iski ihastus koristekaaleihin ja lopulta löysin meillekin omat kodin komistukseksi. Väri on upea ja monilehtinen muoto kiehtova. Tai oli, nyt ovat nämä kaalit jo kuihtuneet, mutta uudet hankin kyllä, kunhan taas kohdalle osuu. Suunnittelin, että olisivat varsin kauniit myös kukkapenkissä, jos noita jotenkin ensi kesänä onnistuisi etanoiden riemuksi kasvattamaan. Huomaan, että mustavalkoharmaan kauden jälkeen, katseeni on taas alkanut kohdistumaan väreihin. Syvää violettia, hehkuvaa keltaista, herkullista turkoosia - ihanaa piristystä jatkuvasti pimeneviin päiviin!

Onko kukaan muuten koittanut tehdä valokirjaimia itse? Siis ihan pleksimuovista ja pahvista. Näyttävät tuossa lehden kuvissa aika houkuttelevilta... :)

MUSTA OVI /// KUISTIN MUUTOS

Kaipasin ehostusta talon sisäänkäyntiin ja nyt se tuli viimein toteutettua. Ei siihen lopulta mennyt kuin lauantaipäivä ja vähän toista, kunhan toimeen ryhdyttiin. Rautakaupan kautta ensin laatat ja laastit (pitäisin huomionarvoisena laattojen löytymistä heti ensimmäisestä kaupasta ilman suurempaa etukäteissuunnittelua) ja sitten mies hommiin. Laattojen kiinnityttyä, maalasin minä ovea. Laattojen pinta on hyvin samankaltainen kuin pikkuvessan 10x10 laatoissa, edelleen se niin kovasti miellyttää, että teki mieli toistaa tähänkin paikkaan. Kuistin "stailaus" ja laattojen pesu on vielä hieman kesken, mutta en malttanut odottaa. Sen verran mielissäni tästä muutoksesta olen :)

YKSINKERTAISESTI IKI-IHANAA

Lasten ilo ja nauru, hyvä ruoka, yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa - minä en tiedä mitään ihanampaa. Nykyisessä hektisessä elämänvaiheessa nauttii täysillä, kun kohdalle osuu vapaailta tai -päivä, jonka voi viettää lasten yllätykseksi järjestämää laulu-loruesitystä kuunnellen tai ystävien kanssa rupatellen. Kun saa istua rauhassa ja nauttia siitä mitä lautasella on, kaikin aistein, hyvässä seurassa. Tai kun pääsee metsäretkelle luontoon, näkee lasten riemun sammalmättäillä kirmatessaan ja saa oikein kunnolla rauhoittua ja keskittyä yhdessäoloon - pois kaupungista; pois kiireestä, pois metelistä. Yksinkertaisesti iki-ihanaa!

Viime  viikonloppuna saatiin viettää perheen kesken juuri tuollaista ihanaa päivää. Aamulla käytiin metsäretkellä keräämässä pihlajanoksia kotiin koristeeksi. Aseteltiin oksat yhdessä maljakkoon ja piti niitä marjoja vähän maistaakin. Tytär julisti pihlajanmarjojen olevan ihania, eikä juuri lainkaan kirpeitä - vaikka naama todisti jotain ihan muuta. Sitten hihkuttiin riemusta, kun tarjolle laitettiin jäätelöä joka myöskin oli ihanaa - ja tällä kertaa se näkyi myös nautinnollisesta ilmeestä.

Saimme maisteltaviksi Aino-jäätelön laktoosittomia uutuusmakuja, kermajäätelöä, jossa ei ole mitään ylimääräistä murua tai kastiketta, vaan ainoastaan yksinkertainen, intensiivinen, luonnollinen maku: vanilja, suklaa tai mustikka. Vanilja on ollut jäätelöistä suosikkini aina, niin myös tällä kertaa. Sellaisenaan kupista hitaasti nautiskellen tai tötteröstä lasten iloksi.
Ihana, selkeä vaniljan maku, täyteläinen valkoinen väri ja pehmeä suussasulava jäätelö <3

Aino-jäätelön facebook-sivuilla on parhaillaan käynnissä äänestys, johon osallistumalla voi voittaa ihanan Lumi-laukun TÄÄLLÄ

Ja vielä lopuksi haastan Ainoa-blogin Miran, mikä sinusta on yksinkertaisesti iki-ihanaa? Mikä tuottaa iloa ihan sellaisenaan, missä arvostat selkeyttä? Haasteeseen vastaamalla saat jäätelöt itsekin maistettavaksi :)



Blogiyhteistyö - Aino-jäätelö