sunnuntai 21. toukokuuta 2017

VYYHTI








Mikä ihana sää meitä on hellinyt tänä viikonloppuna! Ollaan oltu kirjaimellisesti ihan pihalla - käsitelty terassia, viimeistelty kasvilava kasveineen kesää varten ja ihan vaan löhötty auringossa. Näistä puuhista löytyykin jo kuvia instagramin puolelta. Blogipostauksen kuvissa ei ole vielä ihan niin kesäinen tunnelma, vaan ne on otettu viikko sitten äitienpäivänä. Vähän näkyi vihreää jo silloinkin, mutta sen jälkeen luonto on kyllä suorastaan räjähtänyt kasvuun ainakin täällä etelässä. 

Jos tämä viikonloppu on ollut ihana, niin oli kyllä edellinenkin. Olin lopulta vielä kolmannenkin viikon flunssassa, mutta viikonloppuna viimein hellitti. Lauantaina ompelinkin sitten ihan vimmatusti; lapsille ja äidilleni uutta ja ihanaa (niistä kuvia toisella kertaa) ja itselleni tämän ennen pääsiäistä aloitetun mekkotunikan loppuun. Sunnuntaina vietettiinkin sitten iloista äitienpäivää, kaikki uusissa vaatteissa tai asusteissa :)

Ihastuin tähän Elisa Tuohimaan suunnittelemaan Vyyhti-kuosiin heti kun sen näin. ja niin on tehnyt moni muukin, koska ensi kertaa kun sitä yritin ostaa, kaikki mustavalkoiset oli loppu. Kun sitten bongasin tämän collegen II-laatuisena Ainolan nettikaupassa, ei kauaa tarvinnut pohtia sen klikkaamista ostoskoriin. Kylmän kevään varrella ajatus college-mekosta ei tuntunut yhtään hassulta ja onhan sieltä joskus syksy tulossa (ei oikeasti ajatella sitä nyt), jolloin sille on taas käyttöä, vaikka kesä sattuisi (toivottavasti) olemaan pitkä, kuuma ja vähäluminen.

Kaavana mulla oli tässä taas Ehta, kuten aiemmin ompelemassani joutsen-tunikassakin, mutta tällä kertaa lisäsin myös taskut. College sopi tähän yhtä hyvin kuin trikookin ja tämä malli on mulle todella mieluisa päällä. Helmaan lisäsin pienen keinonahkaisen ompelumerkin ja miten paljon voikin tuollainen pieni yksityiskohta vaikuttaa siihen, miten viimeistellyltä vaate nyt tuntuu! Ihan kuin kaupasta ostettu - silleen hyvällä tavalla ajateltuna. Lempivaate, joka sopii monenlaiseen menoon.

tiistai 9. toukokuuta 2017

KAHDEN OSA2






Vuoden ekassa postauksessa esittelin tyttärelle ompelemani Kahden-hupparipaidan. Poikakin sai pian omansa, postaus vaan on jäänyt jonnekin tuonne luonnoksiin junnaamaan.

Itse muistan kulkeneeni koko ala-asteen pelkissä college-paidoissa (kesällä teeppareissa), mutta ihmeekseni meidän lapsille ei colleget meinaa mennä päälle ollenkaan. En ole päässyt perille mistä paidat hiertää, siis mikä college-paidoissa on vikana, college-housut ja hupparit kuitenkin on kelvanneet aina. Housujen kohdalla mennään pojan kanssa jopa siinä vaiheessa, että mitkään muut kuin kollarit ei jalkaan kelpaa, i k i n ä, ihan sama mistä juhlista tai muista menoista olisi kysymys. Hieman hajottaa äitiä... No, kohta siirrytään shortseihin, ja siitä saadaankin sitten vaihteen vuoksi toisenlainen kiista aikaiseksi, kun ei nekään ihan joka päivä suomen kesässä riitä. Esimakua saatiin jo nyt sunnuntaina, kun mittari näytti nippa nappa 10 astetta, mutta kun aurinko paistoi, niin pojalle ei muut housut menneet jalkaan. Oma tahto - sitä löytyy!!

 Kahden-paitoihin palatakseni, jätski-paidasta tuli onnekseni tyttären lemppari ja se on ollut päällä usein. Tästä pojan paidasta tuli omaan makuuni vielä kivempikin, mutta se ei mene päälle kuin pitkällä maanittelulla, eikä missään nimessä päiväkotiin. Taitaa olla koko paidan kätkenyt johonkin jemmaan, kun ei ole hetkeen tullut kaapissakaan vastaan...

Pojan paidan college on Noshilta ja kaulusosan vuori Aarrekidiltä. 

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

ENSIMMÄISET KIRSIKANKUKAT JA LISÄÄNTYNYT VAALEANPUNAINEN







Tämän postauksen piti nähdä päivänvalo ja pari viikkoa sitten, mutta kevään tautirykelmä puuttui peliin. Sairastin kaksi viikkoa niin kovan kuumetaudin parilla vatsataudilla höystettynä, että en muista ikinä olleeni niin kipeä. Yli viikkoon en jaksanut ihan oikeasti tehdä mitään muuta kuin nukkua, telkkarin katsominenkin oli liikaa. Välillä vähän tokenin siihen tv-asteelle, mutta sitten tuli taudin uusi nousu ja siirryin taas nukkumaan. Ei puhettakaan, että olisin edes vilkaissut tietokoneen suuntaan, tai miettinyt mitään muutakaan "järkevää" tekemistä. Nyt on yskä ja väsymyksen rippeet jäljellä, mutta eiköhän tästä taas pian kuntouduta, varsinkin jos aurinko jaksaa jatkaa lämmittämistään :)

Otin ennen pääsiäistä pari kirsikan oksaa etupihan kirsikkapuusta maljakkoon. Hivenen liian optimistinen olin niiden silmujen ja nuppujen nopeasta aukeamisesta, eihän noihin oksiin pääsiäiseksi kerinnyt kehittyä kuin pullistuneet silmut, mutta kivan näköisiä oksat tuossa Prismasta löytyneessä maljakossa olivat niinkin. Meidän kirsikkapuussa on valkoiset kukat, mutta ihanan herkät  nekin ovat ja varsinkin nämä ensimmäiset sykähdyttää aina erityisesti ja innostavat kuvaamaan. Nythän nuo silmut pullistelevat pihapuussakin melkein samaan malliin, ei varmaan menisi paria päivää pidempään saada kukat auki, jos nyt kävisin nappaamaassa uudet oksat maljakkoon.

Vaikka kirsikankukat eivät olekaan vaaleanpunaisia, on tuo väri salakavalasti alkanut muuten meidän sisustuksessa lisääntymään. Jonkin verran sitä on ollut varsinkin makkarissa ja tyttären huoneessa jo jokusen vuoden, mutta nyt kun vilkaisee olohuoneeseen, näkee sielläkin useamman vaaleanpunaisen pilkun sohvatyynyjen ja maljakon muodossa.

Tyttären ruokatuolin maalasin kevätalvella kalkkimaalilla. Siihen löytyi Jeanne D'arc livingin vintage kalkkimaaleista ihana dusty rose sävy. Se on mun makuun aikalailla täydellinen vaaleanpunainen; hieman harmaaseen taittava, ja kalkkimaalina vielä ihana, samettinen matta.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

OLOHUONEEN UUDISTUNUT TAULUSEINÄ JA UUSIA VIHERKASVEJA







Viime syksynä kun oltiin maalattu liukuväriseinä peittoon rauhallisemman harmaaksi, saatiin sinne lopulta reilun kolmen vuoden asumisen jälkeen taulutkin seinään. Syksyinen asetelma löytyy täältä, klik. 

Talven tuijottelun jälkeen, taulurykelmä tuntui olevan peilin suhteen hieman irrallaan, eikä seinä tuonut toivottua tunnelmaa huoneeseen. Kolmen kopla oli ehkä vähän liiankin harmooninen, ja nyt rikottiin ryhmää uuteen uskoon. Metsätaulu lähti nyt kokonaan makkarin puolelle ja omista jemmoista löytyi kolme muuta tauluseinälle. 

Omaa silmää tätä setti miellyttää nyt kovasti. Siinä on vähän enemmän kontrastia ja elämää, kun taulut eivät ole ihan yksi yhteen ja samaan aikaan hankittuja. Ajan mittaan kuvat vaihtuvat varmasti vielä moneen kertaan, mutta tällä hetkellä tämä on hyvä näin!

Tv-tasollakin vaihtuivat asetelmat, kun osuin vahingossa pitkänä perjantaina Plantagenin kasvialeen ja muutama uusi viherkasvi muutti meille. Tuo ensimmäisen kuvan pagodipuu on niin suloisen herkkä pikkuruisine lehtineen, ihastuttaa kovasti. Jos joltain löytyy vinkkejä sen elossa pitoon, niin kiitollisena otan vastaan :)

torstai 20. huhtikuuta 2017

KAUNIIT KATSELLA, KIVA KIIVETÄ - PUOLAPUUT LASTENHUONEESEEN



Pääsin tekemään todella mieluista yhteistyötä Suomen voimistelutuotteen kanssa. Ollaan jo tovi haaveiltu omista puolapuista, ja nyt saimme sellaiset pojan huoneeseen. Oli hienoa huomata, että puolapuut ovat suomalaista designia ja ne on valmistettu Lempäälässä ekologisista, myrkyttömistä materiaaleista. Hetki mietittiin pitäisikö puolapuut sijoittaa meille alakertaan, mutta loppujen lopuksi makkarista tai olohuoneesta ei täydellistä paikkaa niille löytynyt, toisin kuin pojan huoneesta pienen rymsteerauksen jälkeen. Sänky siirtyi päätyseinälle ja puolapuita varten jäi sopiva seinä tyhjäksi. Sen verran hyvin tuossa on tilaa, että pystyttiin ottamaan siihen levein malli, eli 80cm. Tässä leveydessä vältytään pahimmilta kiistoilta, kun lapset mahtuvat menemään siinä vaikka molemmat rinnakkain.



Valkoinen värin valinta oli helppo, sillä koivuiset eivät olleet pojan huoneen lattian materiaalin vuoksi vaihtoehto ja musta tuntui tähän tilaan hivenen liian hallitsevalta. Valintaan olenkin todella tyytyväinen. Puolapuut eivät vie tehoa kauniilta tapetilta, vaan ennemminkin tuovat sen entistä paremmin esiin, kun katse kiinnittyy puolapuiden ansiosta seinään. Puolapuut itsessään tuovat huoneeseen ihmeellisen paljon kivaa uutta tunnelmaa, vaikea uskoa miten paljon rivi puutankoja seinälle sijoitettuna vaikuttaakin positiivisesti huoneen ilmeeseen. Puolille on myös kätevä heittää päiväpeitto pois sängyltä illalla nukkumaan käydessä. 




Puolapuut tulivat kotiin kuljetuksella yhdessä pitkässä kapeassa paketissa. Puolat oli nopea ruuvata paikoilleen ja mukana tulevat taustalevyt tekivät seinään asennuksesta helppoa, vaikka talon tukirankenteen koolit eivät meillä ihan standardimitassa seinän sisällä olleet. Kunhan rungon koolauspuut löydettiin, puolapuut saatiin tiukasti ja tuvallisesti kiinni seinään ja ne kestävät nyt hyvin myös aikuisen painon. Tarkoituksena onkin hyödyntää puolapuita myös omaan treeniin, kunhan tässä alkuun pääsee! Toistaiseksi lapset näyttävät mallia, ja itse vain haaveilen noista vatsalihaksista ja käsivoimista mitä heiltä 6-ja 7-vuotiaana jo löytyy... Ihana nähdä miten kovasti lapset nauttivat puolapuilla voimailusta ja miten vaivatonta se on!






Tilasin meille samasta paikasta voimistelurenkaat pari vuotta sitten lasten joululahjaksi. Renkaat kiinnitettiin tyttären oven yläkarmiin ja ovat olleet kovassa käytössä siitä lähtien. Renkaiden hihnoja on sen jälkeen hieman kehitetty ja sain nyt uudet hihnat vanhojen tilalle. Tarranauhakiinnitys ylimääräiselle hihnalle tuli todella tarpeeseen ja kohensi renkaiden ulkonäköä ja turvallisuutta huomattavasti entisen epämääräisen nauhamytyn sijaan. Renkaissa aika tuntuu kuluvan kuin siivillä, käytetään niitä sitten temppuiluun tai keinumiseen. Itsellänikin oli lapsena renkaat katossa ja muistan edelleen hyvin miten hauskaa niissä aina oli. Renkaissa temppuilu kehittää hyvin niin käsivoimia kuin keskivartalon hallintaakin. Ja hyvin niistä saa myös Batman vauhtia viitan liehuntaan ;)

P.S. Lasten housut on itse ommeltuja. Tytön leggareisen kangas Verson puodista ja pojan college-housujen kangas Rooclothingilta.


tiistai 18. huhtikuuta 2017

PÄÄSIÄISTÄ JA SYNTTÄREITÄ








Pääsiäinen hurahti ohi aivan liian nopeasti! Pojan synttärit osuivat tänä vuonna pääsiäissunnuntaihin, joten päätettiin pitää juhlat mummoille, kummeille ja ystäville kerrankin juuri oikeana päivänä. Sehän tarkoitti sitten sitä, että vaikka sen kummempia krumeluureja ei näihin juhliin tullutkaan, niin silti se pari edeltävää vapaapäivää kului aika pitkälle valmisteluihin. Sitä siivoamista ja kaupassa käyntiä leipomisen lisäksi... Viimeinen lomapäivä kuluikin sitten juhlista toipumiseen (Korkeasaaressa) ja lopun lässäytti itselläni jonkinmoinen vatsapöpö yön ja tämän päivän seuralaiseksi. 

Nämä taisivatkin olla ensimmäiset lastenjuhlat, joissa ei sen kummempaa teemaa ollut. Paitsi itse pääsiäinen ja vieläpä aika hempeällä värityksellä. No, lapsekkaamman teeman aika on sitten kaverisynttäreillä. Mahdatteko millään näistä kuvista arvata mikä siellä voisi olla teemana? Voin sanoa, että se ei ole pääsiäinen, eikä vaaleanpunainen!

6-vuotias on nyt ylpeä ensimmäisen oikean rannekellon omistaja, ja parastahan siinä on se, että siihen saa aina leikeissä tarvittavan varalegoukkelin kiinni :D Legot, supersankarit, lohikäärmeet, merirosvot ja autot - samoilla suosikeilla on aika pitkälle menty viimeiset viisi vuotta. Olohuoneen sisustus sai uutta maustetta mm. lentokonehangaarista, johon minun pitää nyt mennä "kunnolla tutustumaan", koska en kuulemma vielä tiedä kaikkea mitä siellä on. Ok, kohta tiedän ihan varmasti enemmän kuin tarpeeksi ;)

maanantai 27. maaliskuuta 2017

PIENI RYIJY TYTTÄREN HUONEESEEN, SEKÄ VÄRI- JA KATOSHAAVEITA





Tammikuussa julkaisin kuvia tyttären huoneen muuttuneesta järjestyksestä. Koska meillä ei varsinkaan lastenhuoneissa mikään ole niin pysyvää kuin muutos, niin siellähän on taas hieman erilaista! Ihme juttu miten moneen eri paikkaan sängynkin on siellä saanut ajan saatossa laitettua, huone ei nimittäin tosiaankaan ole koolla pilattu... Nyt sängyn paikka on kyllä sellainen, että luulen sen pysyvän siinä pidemmän tovin.

Kun muutettiin tähän taloon, kyseinen huone oli ensin meidän vanhempien makkari ja silloin tuli huoneen isoin seinä maalattua harmaalla kalkkimaalilla. Seinä on minusta edelleenkin älyttömän kauniin sävyinen ja ihanan elävä, mutta tyttären mielestä harmaa on ihan plääh ja huoneesta pitäisi saada värikkäämpi. Ja mun mielestä kun se jo nyt on se meidän kodin väripläjäys... :D Pienen uuden värilisän seinälle tuo ihana Tigerista talvella ostettu pikkuinen ryijy / seinävaate, joka sopii sinne nykyisiin sävyihin tosi kivasti. 

Värin lisäksi tytär toivoo sängyn päälle verhokatosta (tai mikä se sen oikea nimi onkaan). Siis tyyppi, joka ei koskaan ole ollut kauhesti prinsessajuttujen perään. Enemmänkin luulen, että tässä on majan rakennus mielessä, mutta en nyt ihan tiedä miten tämän toiveen toteuttaisin ilman, että siitä tulee kauhea prinsessahörhelö tai tunkkainen koko huoneen tukkiva teltta... Yksi kompromissiajatus mulla on mielessä, mutta jos teillä on hyviä mallikuvia tiedossa, niin linkittäkää ihmeessä! :) 

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

TOIVEASU PIRATE-TYYLIIN



 



Heti toinen ompelupostaus perään kun kerran pääsin vauhtiin. Poika tuli viereen kun olin tekemässä tilausta Noshin joutsenista ja hihkaisi piraatit nähdessään, että hänelle noita! Usean vaihtoehtoisen värin joukosta valitsi tämän sinivihreän ja sehän sopi mulle, niin herkullinen väri se on! 

Olen alkuvuodesta netistä kankaita tilatessa unohtanut jo pari kertaa katsoa, että mitäs laatua se onkaan. Siis raaka-aineen kyllä (luomupuuvillaa, aina kun mahdollista ja näissä Noshin kankaissa sitä osuutta ei tarvitse edes miettiä, kun sitä ne ovat aina), mutta se että tuleeko sieltä trikoota vai collegea onkin sitten ollut yllätys pakettia avatessa - ja ihan omaa huolimattomuutta! Tässäkin poika siis toivoi piraatti-teepparia, mutta kun sinivihreä olikin collegea (enkä sitä tilatessa huomannut), niin eihän siinä muu auttanut kuin muuttaa suunnitelmia. Merirosvoista tulikin piraattishortsit ja raitatrikoosta, mustasta trikoosta (nekin molemmat Noshin) sekä joskus aiemmin Selialta tilatusta printtipalasta sitten se toivottu t-paita. 

Sekä paidan, että housujen kaavat olen muokannut 6/2015 ilmestyneen Ottobre-lehden kaavoista. Eiköhän noilla hyvin saa kesäleikit leikittyä, kunhan se aika koittaa. Ja aiemminkin, tämä poika kulkisi shortseissa kesät, talvet jos vaan saisi...

Pirate-college sekä midiraidat jersey ostettu yhteistyön merkeissä alennuksella Noshilta.