VUODEN VAIHTUESSA

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

Tämä vuosi on ollut blogin kannalta surkea. Inspiraatio on ollut hukassa milloin mistäkin syystä, kamera on unohtunut laatikkoonsa ja into istua tietokoneen ääressä vapaa-ajalla on kutakuinkin nolla. Silti en ole vieläkään valmis tätä kokonaan kuoppaamaan. Jossain tuolla takaraivossa joku pieni inspiraation poikanen vielä kolkuttelee. Katsotaan miten ja milloin se sieltä herää kunnolla esiin.

Kokosin tähän yhden kuvan vuoden jokaiselta kuukaudelta. Kahdet villasukat, muutamat askartelut, heinäkuinen Tanskan matka, esikoisen koulun aloitus, viherkasveja, nopeita leipomuksia, olohuoneen seinän värin vaihdos, marraskuun lumiset maisemat, joulukuun eukalyptukset. Kuten ehkä tarkimmat huomaa, osa näistä ei ole koskaan aiemmin blogissa näkynyt. Joulukuussa taas en ole ottanut kameraa kertaakaan esiin, mutta instagram on täyttynyt kännykkäkuvista kyllä. Suosittelen siis seuraamaan sitä, jos täällä hiljaisuus jatkuu.

Hauskaa vuoden vaihdetta ja oikein hyvää uutta vuotta 2017!

RAUHALLISEMPI MAKUUHUONE JA UUSI VALAISIN

Makuuhuone on meillä olohuoneen suora jatkumo. Välissä ei ole ovea, vaan pelkkä levennetty oviaukko, josta valo kulkee molempiin huoneisiin. Kun remonttia tehtiin, toivoin, että koko väliseinän voisi purkaa niin oltaisiin saatu tilava olohuone (ja makkari yläkertaan), mutta kantavaa seinää ei voinut ottaa pois, joten siksi näin. 

Nykyinen makuuhuone toimi alkuun olohuoneen jatkeena lasten leikkihuoneena / meidän työhuoneena, mutta pari vuotta sitten jätettiin yläkerta lapsille ja muutettiin itse alakertaan. Edelleen kaipaan isompaa olohuonetta, mutta makuuhuone alakerrassa on ehdottomasti hyvä ratkaisu. Viime vuonna leikkihuoneen tapetti vaihtui yhteistyön merkeissä ruudullisesta hopeanhohtoiseen ja voitte kuvitella, miten haluaisin tällä hetkellä siihen taas jotain ihan muuta! Jotain maanläheisempää, mattaisempaa, tummempaa, ehkä vihreämpää tai sinisempää...

Tapettien pois repiminen ja uudelleen maalaus saa odottaa jotain tulevaisuuden virtapiikkiä, mutta ensi askel hieman pehmeämpään suuntaan saatiin vaihtamalla makuuhuoneen valaisin toiseen. IKEAn Sinnerlig on ihastuttanut ilmestymisestään saakka ja nyt lopulta pääsin yli siitä ajatuksesta, että se olisi meille liian suuri. Onhan se todella iso, ja ehkä jollain mittakaavalla huoneeseen liian isokin, mutta minä tykkään siitä aivan valtavasti ja se tuo huoneeseen juuri sitä tunnelmaa mitä kaipasinkin. Sänkykin käännettiin hetki sitten toisin päin, sivuseinää vasten ja näin kesällä seinään porattu valokuvakollaasikin pääsi vielä enemmän edukseen sängyn päädyssä. 

TÄÄLTÄ näkee miltä makkari näytti ennen näitä muutoksia.

IHANAT SYYSSUKAT JÄMÄLANGOISTA

Viime viikolla vietettiin syyslomaa. Lapsilla koko viikko, mulla keskiviikosta eteenpäin. Käytiin lähiretkien lisäksi Huimalassa, Lintsin valokarnevaaleilla ja leffassa katsomassa Tatua ja Patua. Viikon kohokohta oli Shrek-musikaali Peacock-teatterissa, todella upea esitys, suosittelen! Niin kivaa kuin yhteislomailu onkin, kyllä siinä myös hermot välillä kiristyy. Tänään lapset menikin ihan mielellään takaisin kouluun ja päiväkotiin, ja minä jäin viettämään vielä yhtä vapaapäivää ihan itsekseni. Se jos mikä tuli tarpeeseen! 

Mietin ihan tosissani, että olisin tässä elämäntilanteessa varmaan puolet onnellisempi, jos saisin joka viikko, tai edes joka toinen viikko yhden ylimääräisen vapaapäivän, jonka saisin viettää ihan yksin. Ilman että kukaan tarvitsee - oli se sitten perhe tai työkaverit. Vähän kuormitusta tästä kiireestä pois, kun saa rauhassa siivota ja pyykätä, puuhailla, suunnitella ja kuvata tai ihan vaan istua sohvalla ja tutkailla, että mitähän mulle oikeasti kuuluu. Tänään tein noita kaikkia edellä mainittuja, ja päivä loppui totaalisesti kesken. Edellisestä vastaavasta onkin jo yli kaksi kuukautta ja silloinkin omaa aikaa oli just sen verran kuin tyttären eka koulupäivä kesti, joten tässä oli aika monta viikkoa kiinni kurottavana. 

Viimeksi kun postailin, suunnittelin aloittavani syksyn neulomisia. Pikkuhiljaa kaiken muun ohessa, sainkin uudet villasukat itselleni valmiiksi. Kerkisin aloittaa ne jo ennen kuin Muita ihania-blogissa neulottiin taas kollektiivisesti Tiinan kauniita syyssukkia, muuten olisin varmaan hypännyt siihen matkaan mukaan, kun viime talven talvisukistakin tuli niin ihanat. Ehkäpä teen vielä nuokin syyssukat, mutta tässä nyt nämä vastavalmistuneet. Aika kiva väriyhdistelmä löytyi ihan omista jämälankavarastoista :) Lankana 7 veljestä, mallikerta on 8 silmukkaa leveä, varressa mulla oli 56 silmukkaa ja nilkassa kavensin terää varten määrän 48:aan. Vahvistettu kantapää ja sädekavennus on helppoja vanhoja tuttuja, joten niillä menin tälläkin kertaa. Kyllä nyt varpaiden kelpaa :)

LÄMMITTELYÄ

Ei mitään koviin ihmeellistä muistiin merkittävää, mutta toivon, että tämä pieni työ toimii nyt alkuunpotkaisijana tämän syksyn ja talven neulomuksille. 

Tytär pyysi pupulleen mekkoa, koska eihän se voi muuten mitenkään tarjeta + muillakin kotona oleilevilla pupuilla on vaatteet. Otin puikot käteen ja neuloin pupulle pikaisen mekon lankavaraston kätköistä löytyneestä valmiiksi raidoitetusta langasta. Sujui sen verran joutuisasti ja mukavasti, että jäi vähän seuraava työ jo sormen päitä kutkuttamaan. Sitten kun saisi vielä päätettyä, että onko ihan pakko jatkaa keskeneräiset työt loppuun vai saako käydä uusia lankoja ja työstää tuoreempia ideoita paremmalla innolla..?

KUN HALVALLA SAA - MATTOILOA

Kuten eilen kirjoittelin, innostuin sunnuntaina hieman shoppailemaan Porttipuiston Kodin1:n viimeisessä alessa (jossa oli melkein kaikki 60%+15%). Pöytäliinat ostettuani, mieleen jäi kaihertamaan villamatto, jonka ulos kävellessäni matto-ostastolla huomasin. Ihan oikeaa tarvetta olohuoneen uudelle matolle ei ollut, sen verran tiuhaan se on viimeisen vuoden aikana vaihtunut, mutta en vain lopulta voinut päästää tätä tilaisuutta käyttämättä. Onneksi!

 Oikeasti ensin jäin miettimään Jalpaikkaa jota miehenkin sisään raahasin katsomaan, mutta lopulta muistutin itseäni, että edellinen mustavalkoinen matto alkoi kyllästyttää aika pahasti, joten samalle polulle ei kannata lähteä. Muutama vuosi sitten kun Pandora tuli Kodin1:een, se villitsi blogit ja muut markkinat ja sitä näkyi kaikkialla ihan totaaliseen kyllästymiseen asti. Alusta alkaen ihailin tätä harmaa-valkoista versiota, mutta en voinut kuvitellakaan sen muuttavan meille juuri sen valtavan suosion vuoksi. Nyt kun se meillä tämän sattuman kautta on, en voi kuin ihmetellä kuinka paljon se minua ilahduttaa (siihen nähden kuinka kovasti luulin siihen kuvien kautta kyllästyneeni). Kaunis ja rauhallinen, mutta kuitenkin kuosin ansiosta eloisa sekä ihan täydellisen värinen. Vielä autossa ajattelin, että matto saattaa päätyä tyttären huoneeseen, mutta kyllä nyt jäi tytär ilman mattoa (onneksi en puhunut aatoksiani ääneen, siitähän se olisi poru noussut). 

Pakko vielä mainita noista tauluistakin, miten paljon kodikkuuta ja viihtyisyyttä ne ovat lisänneet. Reilu kolme vuotta seinää peitti se petroolin sävyinen liukuvärimaalaus, jonka päälle en lopulta osannut tauluja laittaa. Koko ajan olohuone tuntui jollain tapaa vajaalta, keskeneräiseltä. Minua kiusasi se seinän väri, mutta ehkä loppujen lopuksi se olisi vain kaivannut tauluja ylleen. Ei sillä, että sitä väriä kaipasin yhtään, harmaa on nyt hyvä. Makkariinkin tuli taulut kesällä (valokuvia lapsista, joten seinä ei ole blogissa näkynyt) ja sama fiilis siellä. Huone on paljon valmiimpi ja viihtyisämpi. Olkoonkin, että siellä haluan edelleen itse seinät vaihtoon... ;)

RUOKAPÖYDÄN UUSI PELASTUS

Syksy on osoittanut taas kiireisyytensä. Harmittaa, kun omille jutuille ei jää aikaa, mutta toisaalta on ollut pakko ottaa etäisyyttä kaikkiin sellaisiin asioihin, joista helposti tulee "pakko-tehdä"-juttuja niiden todella pakollisten juttujen lisäksi. Kuten esimerkiksi käsitöiden puurtaminen loppuun tai blogitekstien vääntäminen, silloin kun aikaa tai energiaa ei oikeasti ole yhtään ylimääräistä. 

Nyt takana on viikonloppu, jolloin ei ollut muuta ohjelmoitua tekemistä kuin tyttären koristreenit (ensimmäinen vapaa viikonloppu moneen viikkoon). Suunnittelin koko viikon kuinka elvytän taas saumurin eloon ja ompelen kirppikseltä löytämäni Marimekon kankaan upeiksi luomuksiksi, virkkaan kesällä kesken jääneen työn loppuun, kuvaan ja päivitän blogia ja vietän leppoisaa perhe-elämää. No, sohva osoittautui kivaksi paikaksi, eikä edes virkkaus edistynyt. Tuli vaan elvyttyä menneestä viikosta mahdollisimman vähillä ylimääräisillä kuvioilla ja todettua viikonlopun päätteeksi, että pari viikkoa kytenyt flunssa sai meidän perheen kolmannen uhrinsa. Itse sinnittelen vielä ilman, mutta väsymyksen määrästä päätellen, joku tuolla taustalla jyllää minullakin.

Sen verran sunnuntaina tuli kuitenkin käytettyä aikaa sisustukseen, että poikkesin Porttipuiston Kodin1:een kuultuani, että noihin myymälöihin edelleen uutta tavaraa tipahtelee. Siellä olikin nyt ihan lopullinen ale menossa, kylteissä luki eilen, että enää 4 päivää jäljellä. Lähes kaikesta sai 60% + 15% alennusta. Tietäähän sen, että kun halvalla saa niin tarpeitakin ilmenee... 

Itseasiassa nämä kuvissa näkyvät pöytäliinat olivat kyllä parin kuukauden harkinnan tulos, en vain tiennyt tarkalleen mitä, mistä ja milloin. Saatiin parin vuoden jahkailun jälkeen kesän lopulla ruokapöytä lopultakin hiottua ja vahattua. Käytettiin siihen Jeanne d'Arc Livinign huonekaluvahaa ja todettiin, että ei toimi. Pöydän pinnasta tuli todella kaunis, juuri sellainen läpikuultavan valkoinen kuin haluttiinkin (kts. jalat), mutta mitään suojaa vahasta ei tullut. Kaikki värjäävä imeytyy sekunnissa puun pintaan ja pyyhkiessä myös vahan valkoinen väri lähtee kokonaan pois. Meillä on siis jälleen kamalan laikukas pöytä joka odottaa uudelleen käsittelyä. Mikä vuosi se sitten tapahtuu, en tiedä, mutta pinnalle tarvittiin jotain suojaavaa nopeasti. 

En ole koskaan ollut kerni- / vahakangasliinojen ylin ystävä, mutta tässä tapauksessa se tuntuu ainoalta hyvältä vaihtoehdolta. Ne nätit versiot ovat vaan usein niin kalliita, että sunnuntaihin asti kaikki olivat jääneet ostamatta. Nyt kun hintaa tuli n.8eur / liina, nappasin mukaan kahta erilaista kangasta. Molemmat kauniita, mutta kuvista varmaan huomaa kumpi on suosikki. Ja löytyi sieltä sitten jotain muutakin, nimittäin uusi olohuoneen matto. Siitä kuvia huomenna. Mutta vinkiksi siis, että siellä oli siis vielä yllättävän iso määrä aikoinaan blogeja villinneitä villamattoja jäljellä noilla samoilla ale-prosenteilla. Siis niille, jotka eivät ole niihin jo totaalisen kyllästyneet, tai kokevat uuden heräämisen niiden suhteen...

Mitäs arvelet, kumpi meille tuli; Jalpaikka vai Pandora? ;)

LEHDESSÄ

Ei ole tätä blogia ennen lehtien sivuilla näkynyt, mutta nyt päädyin Unelmien talo & koti - lehden ystäväkirja-palstalle. Oma teksti ja omat kuvat eivät yllättäneet, mutta kukan väri ja meidän nykyinen kulmasohva (jota ei ole) kyllä ;) On se silti hieman outoa nähdä oma koti ja jutut lehdessä, vaikka näitä netissä onkin tullut jo vuosia julkaistua. Työkaveri oli bongannut jutun heti lehden julkaisupäivänä, onko muille osunut eteen?

UUDISTUNUT TERASSI

ENNEN

JÄLKEEN

Viime kesänä rakennettu takaterassi muuttui vielä enemmän edukseen, kun aita maalattiin tolppia myöten ja terassi öljyttiin tummanharmaaksi. Kahdesta viimeisestä kuvasta huomaa, miten suuri muutos oikeasti on. TÄÄLTÄ näkee viimeisistä kuvista mitä terassin paikalla oli ennen viime kesää, ja olinkin ihan suunnattoman tyytyväinen jo ihan pelkkään terassin olemassaoloon. Mutta voi että miten paljon hienommalta se nyt vielä tuntuukaan uudessa värityksessään. 

Ostettiin edulliset maalit ja öljyt Hong Kongista, molemmat kotimaista Mestari-merkkiä. Aitamaali levittyi helposti ja peitti hyvin kahdella kerroksella. Öljyn sävy antrasiitinharmaa on juuri sitä mitä toivoinkin. selvästi harmaa, mutta ei liian tumma. Kuitenkin sen verran, että pinta lämpenee mukavasti auringon terassille paistaessa. 

Eihän tästä tietenkään ikinä valmista tule, uudet suunnitelmat viriää heti kun edelliset on saatu valmiiksi. Nuo terassin / kodinhoitohuoneen ikkunan karmit on pakko uudistaa ja vähän mietin miten valkoinen tai harmaa rimoitus toimisi "sohvan" selkänojana tiiliseinää peittäen... Tässä on talvi taas aikaa vähän haudutella ja pohtia mihin sitä keväällä ryhtyykään ;)