Kolopesijä - hei me muutettiin!

Sää senkuin viilenee ja lunta tupruttaa. Muuttolinnut ei tännepäin uskalla, mutta meidän muutto on takana! Kaksi päivää siihen meni, ja melkolailla reporankana sen jälkeen ollaan. Lepoa ei vaan ole luvassa, kun koko ajan pitäisi rakentaa uutta ja purkaa noita laatikoita. Tänään kokosin Stuvaa ja Beståaa ja Faktumia, että olisi edes jotain luukkuja mihin noita laatikoita ja nyssäköitä purkaa. Huomenna toivottavasti saan jotain kulkuväyliä tänne aikaiseksi. Päivän takaisku oli lasiovimiehen ilmoitus siitä että saunan lauteet pitää purkaa että ovi saadaan sisään. Meillä siis oli yksi melkein valmis huone, nyt mennään taas nollassa.

Lapset ovat onneksi muutosta innoissaan. Isosisko on sanonut monta kertaa miten ihana uusi koti on ja miten ihanaa uudessa kodissa on nukkua. Pikkuveli vähän miettii että missä se koti on ja missä oltiin ennen, mutta tyytyväiseltä vaikuttaa. Hauskinta on kun koko ajan voi leikkiä piilosta mitä kummallisemmissa paikoissa.

Muuttohajatelmia

Tässä muuttolaatikoita kasaillessa on päähän pulpahtanut erinäisiä mietteitä:

Ei ihme että lasten särkylääke ei pari viikkoa sitten löytynyt, se nimittäin oli jemmassa omassa kenkälaatikkoon (noin puoli vuotta sitten) hylätyssä laukussani.

Edellisen muuton alla ostettu parivuoteen lakana ei ollutkaan kadonnut, vaan oli hyvässä tallessa alkuperäispakkauksessaan vaatekaapin viimeisessä nurkassa juhlakenkien alla.

Yhdellä perheellä voi ilmeisesti sittenkin olla jokunen pari liikaa kenkiä - jotenkin tuli mieleen kun varastot ei mahdu kuuteen Ikean siniseen kassiin...

Sukat eivät katoakaan pesukoneeseen vaan liian matalan sängyn alle. Toistaiseksi löytynyt 9 paritonta.

Lasten kanssa olisi helpointa muuttaa kesällä, kun ei tarvitsisi tässä viime hetkillä enää lonata toppavaatteiden ja märkien kuravaatteiden kanssa...

Facebookiin jo kirjoitinkin, että jos mun pitää valita yksi asia mistä KAIKKEIN vähiten muuttamisessa tykkään, niin se on ehdottomasti keititön pakkaaminen. Pahempaa on vain se tunne, kun huomaat sitä kurjinta sälälaatikkoa (jossa siis kaikki pikkutilpehööri pussinsulkijoista, kansiin, pilleihin, korkkeihin ja pursottimiin + muutamiin maljakoihin jne) nostaessa, että olet juurikin sen laatikon onnistunut kokoamaan väärin ja sen pohja pettää.

Lasten lelut muuttavat kätevästi omissa säilyttimissään (ja kuudessa täydessä muuttolaatikossa, jestas)

Lapsia ei onneksi muutto tunnu paljon vaivaavaan. Paitsi kun tänään sanoin että suurin osa leluista on jo pakattu niin tytär sanoi "siis kaksi päivää pelkkiä legoja, eikäää!" Ja jatkoi innoissaan legoeläinlääkärin hommia.

Tytär nauttii kun pääsee penkomaan varastojen kesävaatteita. Pihalle oli pakko saada lippis mukaan ja kerittiin pitää minipikinikkiäkin. Lumen alta paljastuu koko ajan lisää tavaraa jota pitäisi saada muutettua. Toivotaan että keinu + grilli saadaan irroteltua, tänään ei vielä noussut.

Muutossa pieni ystäväpiiri korostuu. Kun ei omista isoa lähellä asuvaa sukua tai ole koskaan pelannut joukkuepeliä, ei löydy helposti apua remonttiin, ei pakkaukseen, ei siivoukseen, ei muuttoon, vaan kaiken saa tehdä omin voimin.

Mutta ne ystävät ja läheiset joita on ja joilta on apua saatu / ovat sitä tarjonneet ihan missä muodossa tahansa, nousevat aivan korvaamattomaan arvoon ♥

//////////////

Ylihuomenna mennään, vaikka uudesta edelleen alakerran lattia ja katto puuttuu. Ja yläkerran lattialle ei saa tavaroita vielä ainakaan viikkoon kannella. "Hieman" lisähaastetta ;)

Tervehdys

Tuossa kuvassa se pääviesti onkin: heippa ja rullaatirullaa. Tarkennettuna; pää pyörittää vaan samoja juttuja uudestaan ja uudestaan saamatta mitään järkevää aikaan. Voisko sanoa että kevyttä stressiä pukkaa.

Pitäis pakata - miksei ne laatikot ole jo täynnä.

Pitäis maalata - mutku en jaksa.

Pitäis toteuttaa parit kivat DIY:t - ei vaan saa aikaiseksi.

Pitäis valita lastenhuoneen tapetti - miksi niitä on liikaa kivoja.

Pitäis löytää liukuovikisko - ei ole koskaan aikaa mennä rautakauppaan.

"Pitäis" (haluaisin) blogata - en saa mistään ajatuksesta kunnolla kiinni 

Pitäis tehdä kunnon kahden viikon remppasuunnitelma - aina tulee vaan aloitettua sitä kivointa ja helpointa...

Pitäis tilata uudet portaat - hetkinen, senhän mä just tein!! 

Hyvää viikonloppua ja virpomisiloa!

Toivokaa että tää pakkanen lopultakin taittuis, niin saadaan meidän pihakalusteet ja grilli muutossa matkaan mukaan. Kaksi viikkoa enää, jaiks.

Sitten siinä kävikin niin...

... että meille tuli hoppu!

Meillä piti olla vielä reeeeeilusti aikaa ennen muuttoa. Myytiin oma asuntomme itse kätevästi naapureille muutama viikko sitten. Naapurit laittoivat sitten omansa myyntiin. Kaikki ajateltiin että muutto olisi toukokuussa, mutta sanottiin että jos on pakko voidaan muuttaa 6.4. No, ostajien ostaja ratkaisi ja meillä on nyt tasan kuusi viikkoa muuttoon. Kuusi!!

Meinaa "vähän" stressiä pukata. Talon remontti ei ole vielä lähelläkään valmis. Tässä pitäisi samalla käydä töissä ja hoitaa lapset ja pakata. Ja tehdä 5 töihin liittyvää koulutusta. Järjestellä lasten tulevat hoitokuviot. Etsiä anopille asunto. Ja muuttaa!! Oho.

Mitä tekee hän? Potee kotona flunssaa kun mies raataa rempan kimpussa. Mun piti vaan levätä kun en näköjään yölläkään ikinä saa/osaa nukkua tarpeeksi. Meinasin lukaista ja ihastella uusia kirjoja. Niitä en ole vielä avannut. Tyhjensin lasten vaatekaapeista kaikki pienet pois; pakkasin kassit muutamaan ystäväosoitteeseen, yhden uffille ja yhden roskiin. Naputin ison kasan Huutikseen. Siivosin. Neuloin villasukkaa. Valmistelin illallisen. Käytiin kaupassa. Yskä jatkuu, ihme. NYT istun ja lepään. Odotan Putousta. Piirsin myös vähän (eilen). Seuraavaksi opettelen priorisoimaan ;)