keskiviikko 27. marraskuuta 2013

PILVENREUNALLA VILLAHOUSUT TYTÖLLE






Toiset villahousut heti perään, vaikka nyt niille ei taas tarvetta olekaan. Miten voikin yhdessä illassa nousta lämmöt miinus kymmenestä plussan puolelle? Uskotaan kuitenkin, että tästä vielä talvi tulee ja villiksille löytyy käyttöä. Tytön pöksyt neuloin samalla Dropsin Ulrik mallilla kuin pojankin. Helpot ja nopeat neuloa, mutta melko kapeat. Sukkisten kanssa kuitenkin hyvät. Kuosiin toimi inspiraationa Muita Ihania-blogin Tiinan pilvenreunalla, joka on monelle varmasti villatakeista ja pipoista tuttu ihanuus. Tytär lateli väritoiveet varmasti: liilaa (hyväksyi tumman violetin), vaaleanpunaista, keltaista ja mustaa; valkoisen lisäsin minä. Langat taas vanhoista varastoista, ja nyt alkaa kassin pohja onneksi jo sen verran näkymään, että voin suoda itselleni luvan käydä uutta lankaa omaa villapaitaani varten! Söpöt villikset, jotka tuosta vielä kohenevat, kunhan maltan höyryttää puikonvaihdot piiloon...

Ylimääräisenä tiedonmurusena kerrottakoon, että molempien lasten villahousukuvaukset hoitui sujuvasti suolaisilla toffee-fudgepaloilla, joilla osallistuin ruokablogini puolella herkkubloggaaja tittelin tavoitteluun (voi apua, mihin sitä onkaan päänsä taas pistänyt). Niihin löytyy ohje siis täältä.


tiistai 26. marraskuuta 2013

VILLAHOUSUT POJALLE





Brrr, tulipahan pakkanen! Vaikka vähän paleltaa, niin kyllä on kauniita nuo huurteiset puut ja pensaat. Vielä kun sataisi vähän sitä lunta, niin kyllä kelpais! Vaikka olisi kuinka paljon pakkasta, niin meidän perheessä on kaksi, joita ei taatusti palella ainakaan vyötäröstä alaspäin. Sain molemmille villahousut valmiiksi juuri ajoissa. Pöksyt olivat osa omaa jämälankaprojektiani, eli yhtään uutta lankaa en näitä varten ostanut. Pojan housujen peppuosa on seiskaveikkaa (josta piti joskus tulla peitto - ehkä mä joku päivä teen vielä sen peitonkin, enkä aina tyynyjä tai villahousuja) ja lahkeet Nallen mustikkaretkeä, jota jäi yli kummipojalle muutama vuosi sitten neulotusta villapaidasta. Malli on Dropsin Ulrik, muuten täysin ohjeen mukaan, mutta lahkeita en kaventanut yhtään, kun ovat minusta muutenkin jo melkoiset kapeat. Housujen alle ei mahdu kuin sukkikset tai leggarit/kalsarit, mutta ovat itsessään niin lämpimät, että en usko muuta toppapuvun lisäksi tarvittavankaan.

torstai 21. marraskuuta 2013

JOULUKALENTERIMUISTUTUS, KYNTTILÖITÄ JA YLLÄTTÄVÄ REMONTTI









Kuten arvata saattaa, sekalainen otsikko tuottaa sekalaista tekstiä...

Huomasin (minäkin, jee), että jouluunhan ei ole enää kuin hetki. Tässä olisi ollut koko syksy aikaa valmistautua ja tehdä niitä kortteja & joululahjoja, mutta mihinkäs sitä tavoistaan pääsisi. Viime tinkaan, totta kai. Nytpä iskikin sitten aikamoinen kiire väkertää vähän sitä sun tätä, mutta onneksi se on vain ja ainoastaan kivaa puuhaa! Tarkoittaa tosin sitä, että postausaiheet voivat olla vähissä, kun eihän noista paljon ennen joulua parane täällä vielä huudella...

Kävin vähän autotallissa kaivelemassa, ja ilahduin kun huomasin viime vuotisen DIY-joulukalenterin olevan vielä kunnossa uusiokäyttöä varten. Ainakin siltä askartelulta siis tällä  kertaa pelastuin! Mutta jos sinä olet edelleen ilman joulukalenteria, niin käy kurkkaamassa viimevuotinen postaukseni, missä näkyy kuvia kalenterista myös paikoilleen ripustettuna (sekä paloja meidän vanhasta olohuoneesta)! Tämä on todella helppo ja nopea toteuttaa, kun vaan löytää sopivankokoisia paperipusseja ja omanlaisensa fontin (vanhasta postauksesta löytyy myös linkki noihin mitä käytin), pyykkipoikia ja washiteippiä.

En voinut vastustaa Stockan ihania origamimallisia kynttilälyhtyjä. Kauniita sellaisenaan ja päästävät myös kynttilänvalon upeasti lävitseen. Hiutalepallon sain Anttilasta puoleen hintaan, kun oli viimeinen viallinen kappale. Hiutaleet leijailevat kauniisti, vaikka maisema vähän vino onkin. Kyntelikön ostin jo syksyllä Prismasta ja nyt se joulunpunaisena tuo juuri sopivasti tunnelmaa joulunodotukseen. Toivoin mielessäni, että Marimekon joulukuvastossa olisi kunnon kuva uudesta kuusikkokuosista, ja odotukseni palkittiin. Sieltä nopeasti sivu talteen ja kehyksiin :)

Eilen aamulla en olisi vielä uskonut, että meidän kodinhoitohuone valmistuu ennen ensi kesää, mutta niin vaan kävi, että Ikeassa odotteli löytöpisteessä kokonainen keittiö, josta saatiin kaikki tarvittavat kaapit, ovet, kahvat ja kiinnikkeet alle 80eur. Nyt onkin sitten remontti käynnissä ja meillä kunnollinen kodari tiedossa ihan muutaman hetken kuluttua! Voi että osaankin olla innoissani. Ja nuo laatat, mistä aiemmin puhuin (mallikappale lasikuulan alla), odottavat jo myös asennustaan. Jos kaikki sujuu, niinkuin pitää, niin tästä lisää seuraavalla kerralla!

p.s. Ihan vaan varuilta varmistan, että toivelista ei ole minun, vaan 4v tyttären. Ettei vaan pukki pistä lahjoja vahingossa väärän nimilapun alle ;D

tiistai 19. marraskuuta 2013

HAAVEILUA LASTENHUONEESEEN




Lastenhuone / unihuone on meillä jo aika hyvässä mallissa, mutta kyllä sieltä vieläkin elementtejä puuttuu. Katossa on edelleen vanhat halogeenispotit, joista toinen ei edes toimi, poika kaipailee yövaloa ja sänkyjen viereen olisi kiva saada jotkut pienet hyllyt, joihin saa laitettua iltasatukirjat, joita molemmat haluavat lukuhetken jälkeen vielä vähän itsekseen selailla. Lukuvalokin olisi paikallaan ja lastenhuoneessahan ei ole koskaan liikaa säilytystilaa...

Lekmer.fi-verkkokauppa pyysi minua tutustumaan heidän sivuilta löytyviin lastenhuoneen sisustusvalikoimiin pientä korvausta vastaan, ja sieltähän pomppasikin esiin hyvät vaihtoehdot kaikkeen mitä olen kaipaillut.

Tyttären sängyn viereen sopisi oivallisesti mintunvihreä lattiavalaisin, tai voisi sen laittaa myös nojatuolin viereen iltasatuhetkeä varten. Keltainen kirjahylly olisi ihan täydellinen kummankin lapsen sängyn yläpuolelle! Sinne saisi iltasatukirjan helposti pujotettua kun alkaa uni tulla silmään, ja sieltä se kirja myös löytyy aamulla, jos haluaa selaamista silloin jatkaa. Jossain vaiheessa pidin noita Legon säilytyspäitä vähän creepyinä, mutta ajan saatossa olen niille lämmennyt ja uskoisin lasten niihin mielellään pikkuaarteensa kätkevän. Legon isoja säilytyslaatikoita meillä joku jo onkin, mutta legot ovat sen verran lisääntyneet, että yksi musta palikka sopisi hyvin joukon jatkoksi.

Pojan tärkein unikaveri on mummon Tallinnasta tuoma pikkuinen lammas. Niinä iltoina kun lammas kertakaikkisesti on kadoksissa, lohtua voisi tuoda ihanat harmaat lammaslakanat. Smurffi-univalo näyttää kivalta noin kokovalkoisena. Halogeenispotit katossa voisin korvata noilla pilvikuvioisilla riisipaperivalaisimilla. Vähän mietityttää, mahtaako musta päästää valoa tarpeeksi läpi, mutta toisaalta, tulee siitä varmasti enemmän valoa kuin nykyisistä toimimattomista lampuista ;)

Ihan tyhjin käsin en jäisi itsekään. Littlephantin tyynyt sopisivat hyvin toki myös lastenhuoneeseen, mutta mielellään katselisin niitä ihan olohuoneen sohvalla. Ja tuosta laukusta olen haaveillut jo kauan. Olkoonkin nimellä hoitolaukku, mutta minä kantaisin siinä hyvin tyytyväisenä vaikka kokouskansiota tai läppäriä!

Rakas Joulupukki...

TYTÖLLE



POJALLE


ÄIDILLE


torstai 14. marraskuuta 2013

VITRIININ JÄRJESTELYÄ TALVIASUUN









Kysymys miehelle viime viikolla eräänä iltana: autatko siirtämään tuota vitriiniä, jos tyhjennän sen? Lupasi se, joten tavarat ulos ja siirtelemään reilusti eteenpäin ja sitten vähän takaisin, ja vielä vähän. Lopputulos: vitriini n.3cm alkuperäisestä paikastaan kauempana jääkaappia ja rouva huomattavasti tyytyväisempi. Joskus se voi olla pienestä kiinni...

Siinä sitten aloin täyttelemään kaappia vähän jotain uutta hakien. Marimekot menivät nyt vähäksi aikaa piiloon ja tilalle lasitavaraa. Vähän sellaista talven ja joulunkin tunnelmaa. Osa keittokirjoista on unelmakauniita, ne saivat jäädä sellaiseksi kuin ovat. Osan kannet eivät niinkään miellyttäneet silmää, joten saivat uudet paperit päälleen. Tykkään itse lopputuloksesta paljon. Matalien lautasten taakse kiinni lasiin, voisi keksiä vielä jotain. Onko ideoita?
Täällä vitriini viime kesäisessä asussaan.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

MITÄ KUULUU?

Minulla odottaa neljä eri haastetta rästissä, eikä niistä taida muuten päästä kuin alkaa purkaminen ensimmäisestä eteenpäin. On tosi ihanaa tulla haastetuksi, mutta usein haasteet
tuntuvan vaativan paljon työtä: paljon tekstiä + paljon kuvia, eikä niihin monikaan kommentoi, joten en edes tiedä jaksaako niitä kukaan lukea sen jälkeen kun ovat kiertäneet blogista toiseen..? Jokatapauksessa nyt on minulla aikaa ja aloitan ensimmäisestä haasteesta, jossa vastaan kysymykseen mitä kuuluu ja 10 Valkoisen soihdun Viivin keksimäään kivaan sisustusaiheiseen kysymykseen. Kiitos Viivi haasteesta!


Haasteen ohjeistus:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisista. Liitä myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.


Ensin jotain tästä päivästä. Kello on nyt 7.50, herätys oli 5.10. Lapset on ruokittu, leikitty legoilla, puettu, vessatettu ja pusuteltu päiväkotiin. Itse istuin juuri työpöydän ääreen, jossa varmasti jokunen tovi tänäänkin vierähtää. Ohessa vanha kuva työpisteestä, sillä nyt on vielä täysin pimeää, eikä tässä huoneessa edelleenkään muuta valoa kuin tietokoneen näyttö ja pieni pöytävalaisin, joten kuvia on mahdotonta ottaa. Kuva poikkeaa nykytodellisuudesta oikeanpuoleisen seinänsä osalta: siinä on nykyisin ruututapetti, eikä lainkaan hyllyjä. Mietin, että fiksu valjastaisi lattialla näkyvän keltaisen käsipainon käyttöön, mutta voi olla se saa jatkaa siinä pölyttymistään entiseen tapaan.



Vastaukset Viivin kysymyksiin.

1. Lempivalaisimesi?
Tykkään hurjasti Poulsenin kuparisesta PH Artichoke valaisimesta, mutta enpä oikein usko että sitä tullaan meillä koskaan näkemään. Ensinnäkin meiltä ei löydy mistään tarpeeksi huonekorkeutta sille, ja toisekseen 6-8000 euron hinta on tehokas karkotin. Ja todennäköisesti värikin olisi lopulta kuitenkin valkoinen, jos siis ensin nousisi katto.

Kuva

2. Jos saisit nyt toteuttaa vain yhden sisustusaiheisen haaveostoksesi, minkä ensimmäisenä hankkisit (hinnasta ei tarvitse välittää)?
Nooo, tähänhän voisin vastata tuon saman Artichoke-valaisimen, mutta koska sitä huonekorkeutta ei edelleenkään ole, ei sen ostaminen olisi järkevää. Hmm, tämä onkin vaikeaa, omat toiveet ovat tällä hetkellä aika pienessä mittakaavassa, eli eivät oikein passaa tähän "hinnasta ei tarvitse välittää". Mahdollisesti voisin vaihtaa meidän sohvan Adea Wilhelm kulmasohvaan (ei kuitenkaan kuvan mukaiseen siniseen). Nykyinen sohva on hyvä, mutta kulma toimisi meillä paremmin; voitaisiin luopua rahista ja ottaa tilalle joku nätti pieni siro sohvapöytä!

Kuva

3. Seuraatko sisustustrendejä? Näkyvätkö trendit omassa sisustuksessasi?
Seuraan blogien ja sisustuslehtien välityksellä. Tietyt trendit tarttuvat helpostikin, varsinkin jos sitä saa luotua edullisesti ja helposti myös itse, kuten kuparivalaisin spraymaalilla suhuttelemalla. Toiset trendit taas saavat ilahduttaa muita, kuten marmori, jota on tullut aikanaan nähtyä jo ihan tarpeeksi.



4. Mitkä 3 sanaa kuvaavat oman kotisi sisustusta parhaiten? 
Itsetehty, semigraafinen & Ikea ;D

5. Mitä design-esinettä et omaan kotiisi ottaisi, vaikka saisit ilmaiseksi?
Kai mä voisin mitä tahansa esinettä täällä käyttää päivän pari olemassa, jos sen saa sen jälkeen vapaasti myydä pois... No, tätä lehtiartikkelin mukaan vuoden 2013 "must have" sammakkosohvaa, en kyllä ottaisi hetkeksikään!

Kuva

6. Sinulla on kotonasi totaalisen tyhjä huone, jonne kaivataan sisustusta. Et saa itse huonetta sisustaa. Kenen käsiin antaisit huoneen sisustamisen?
Mä voisin pistää vaikka Pisaroita-blogin Hannan tai Interior design inpired by love -blogin Sannan asialle. Meillä tuntuu maku natsaavan niin monessa asiassa, että ei pelottaisi antaa huonetta kummankaan käsiin :)

7. Tunnearvoltaan rakkain sisustusjuttu/-tavara kotonasi?
Kyllä ne taitaa olla kaksi taulua, joissa toisessa on kipsivalu esikoisen jalanjäljistä ja toisessa pikkuveljen jalanjäljet painettuna massaan.



8. Minne näistä kolmesta haluaisit mieluiten tehdä oman sisustussuunnitelmasi ja sen toteutuksen: kahvila, päiväkodin leikkihuone vai yökerho? Perustele lyhyesti.
Ehdottomasti kahvila! Mielessäni olen sellaisen sisustanut jo moneen kertaan. Se olisi aivan ihana tehtävä, varsinkin jos kahvila olisi oma!

9. Jos saisit sisustaa alakoulun luokkahuoneen, minkälainen siitä tulisi (värimaailma, kalusteet, tekstiilit jne.)? 
Mun tekisi varmaan mieli tehdä siitä osittain vanhanaikainen. Etsiä vanhat paripulpetit (jos nykylapset mahtuvat niihin istumaan?), sekä vanhoja kasvi+ aakkostauluja. Liitutaulu (onko se enää edes käytössä?) olisi musta ikuisen vihreän sijaan. Verhot voisivat olla jotain pirteää Marimekkoa. Seinälle kasa kehyksiä, joihin saisi lasten piirustukset komeasti esille kollaasiksi. Tai jos koulun budjetti / opettajan voimavarat taulujen ripustukseen tulevat esteeksi, niin narut/vaijerit joissa on nipsuja ripustusta varten. Roskikseksi ViPP ovensuuhun.

10. Miten joulu vaikuttaa kotisi sisustukseen?
Kynttilöitä tulee esille enemmän, itsetehty joulukalenteri, ehkä joku valosarja jos jonkun laatikonpohjalta vielä löytyy. Aaton alla sitten joulukuusi koristeineen ja lahjoineen. Eipä varmaan muuta.

Kohta kolme, huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
No, koska kaikilla alkaa varmasti joulukiireet painaa päälle, niin en keksi uusia kysymyksiä, enkä haasta ketään mukaan.
Mielelläni kyllä kuulisin teidän vastauksia ainakin tuohon haaveostoon (ei hintarajoitetta) ja mitä esinettä et ikinä ottaisi?

tiistai 12. marraskuuta 2013

UPEA, ERILAINEN PÄIVÄ














Aina ennen ollaan vietetty kaikki isän- ja äitienpäivät kotona omalla porukalla, mutta tällä kertaa isänpäivänä kokeiltiin jotain muuta. Varasin meille isänpäivälounaan Mustion Linnankrouvista ja voi kun se olikin hieno paikka! Upea, hieman aavemainenkin miljöö (ainakin näin syksyllä), vanhoine puineen ja kauniine rakennuksineen antoi jo itsessään paljon. Siihen päälle kun nautimme erittäin hyvän kolmen, tai keittöntervehdyksen kera neljän, ruokalajin aterian, niin aikalailla tyytyväisyydestä hyristen lähdimme ajelemaan taas kotia kohti.

Meitä epäilytti melkoisesti lähteä syömään pitkän kaavan mukaan 4- ja 2,5-vuotiaiden kanssa, aikaisemmat kokemukset ulkoruokinnasta kun ovat meillä olleet Chico's / Amarillo tasoa riehumisineen, mutta lapset yllättivät oikein perusteellisesti. Tai isompi ainakin. Tytär näytti nauttivan uusien makujen maistamisesta, söi ruokaansa hiljaa mietiskellen ja annokset hupenivat hyvää tahtia. Suosikki oli kuulemma (melkoisen vahva-arominen) appenzellerjuusto tyrnihillon kera ja se katosikin hetkessä lautaselta. Lapsille otettiin siis sama menu kuin aikuisillekin, kun siitä oli ihanasti tarjolla puolitettu koko (tilattavissa olisi ollut myös lihapullat tai lasten kala-annos). Pikkuveli ei ihan yhtä hyvin keskittynyt ateriaan, vaikkakin maisteli reippaasti melkein kaikkea, mutta meillä oli mukana tarra-/ värityskirjat, joilla saatiin molemmat pidettyä  rauhallisina ruokalajien välillä.

Vaikka syksyn katoava valo tuo haastetta valokuvaukseen, niin minun yksi suosikkikuvauskohteeni on loka-marraskuinen luonto. Sammal on niin pistävän vihreää kaiken harmauden keskellä,  ja pikkuiset yksityiskohdat, kuten "pitsijäkälä" erottuu upeasti lakastuneiden lehtien seasta. Puunrunkojen "villahousut" herättivät myös huomion. Linnan puiston värit ja tunnelma oli kerrassaan hieno kuvauskohde!

Mietin pitkään postaanko linnareissun (heh) tänne vai ruokablogiini. Mitä olette mieltä, kiinnostaako  tämäntyyliset ravintolakäynnit / retkikohteet (joita meillä on harvoin) täällä, vai pitäydynkö vain kotiin ja sisustukseen liittyvissä asioissa?