VYYHTI

Mikä ihana sää meitä on hellinyt tänä viikonloppuna! Ollaan oltu kirjaimellisesti ihan pihalla - käsitelty terassia, viimeistelty kasvilava kasveineen kesää varten ja ihan vaan löhötty auringossa. Näistä puuhista löytyykin jo kuvia instagramin puolelta. Blogipostauksen kuvissa ei ole vielä ihan niin kesäinen tunnelma, vaan ne on otettu viikko sitten äitienpäivänä. Vähän näkyi vihreää jo silloinkin, mutta sen jälkeen luonto on kyllä suorastaan räjähtänyt kasvuun ainakin täällä etelässä. 

Jos tämä viikonloppu on ollut ihana, niin oli kyllä edellinenkin. Olin lopulta vielä kolmannenkin viikon flunssassa, mutta viikonloppuna viimein hellitti. Lauantaina ompelinkin sitten ihan vimmatusti; lapsille ja äidilleni uutta ja ihanaa (niistä kuvia toisella kertaa) ja itselleni tämän ennen pääsiäistä aloitetun mekkotunikan loppuun. Sunnuntaina vietettiinkin sitten iloista äitienpäivää, kaikki uusissa vaatteissa tai asusteissa :)

Ihastuin tähän Elisa Tuohimaan suunnittelemaan Vyyhti-kuosiin heti kun sen näin. ja niin on tehnyt moni muukin, koska ensi kertaa kun sitä yritin ostaa, kaikki mustavalkoiset oli loppu. Kun sitten bongasin tämän collegen II-laatuisena Ainolan nettikaupassa, ei kauaa tarvinnut pohtia sen klikkaamista ostoskoriin. Kylmän kevään varrella ajatus college-mekosta ei tuntunut yhtään hassulta ja onhan sieltä joskus syksy tulossa (ei oikeasti ajatella sitä nyt), jolloin sille on taas käyttöä, vaikka kesä sattuisi (toivottavasti) olemaan pitkä, kuuma ja vähäluminen.

Kaavana mulla oli tässä taas Ehta, kuten aiemmin ompelemassani joutsen-tunikassakin, mutta tällä kertaa lisäsin myös taskut. College sopi tähän yhtä hyvin kuin trikookin ja tämä malli on mulle todella mieluisa päällä. Helmaan lisäsin pienen keinonahkaisen ompelumerkin ja miten paljon voikin tuollainen pieni yksityiskohta vaikuttaa siihen, miten viimeistellyltä vaate nyt tuntuu! Ihan kuin kaupasta ostettu - silleen hyvällä tavalla ajateltuna. Lempivaate, joka sopii monenlaiseen menoon.

KAHDEN OSA2

Vuoden ekassa postauksessa esittelin tyttärelle ompelemani Kahden-hupparipaidan. Poikakin sai pian omansa, postaus vaan on jäänyt jonnekin tuonne luonnoksiin junnaamaan.

Itse muistan kulkeneeni koko ala-asteen pelkissä college-paidoissa (kesällä teeppareissa), mutta ihmeekseni meidän lapsille ei colleget meinaa mennä päälle ollenkaan. En ole päässyt perille mistä paidat hiertää, siis mikä college-paidoissa on vikana, college-housut ja hupparit kuitenkin on kelvanneet aina. Housujen kohdalla mennään pojan kanssa jopa siinä vaiheessa, että mitkään muut kuin kollarit ei jalkaan kelpaa, i k i n ä, ihan sama mistä juhlista tai muista menoista olisi kysymys. Hieman hajottaa äitiä... No, kohta siirrytään shortseihin, ja siitä saadaankin sitten vaihteen vuoksi toisenlainen kiista aikaiseksi, kun ei nekään ihan joka päivä suomen kesässä riitä. Esimakua saatiin jo nyt sunnuntaina, kun mittari näytti nippa nappa 10 astetta, mutta kun aurinko paistoi, niin pojalle ei muut housut menneet jalkaan. Oma tahto - sitä löytyy!!

 Kahden-paitoihin palatakseni, jätski-paidasta tuli onnekseni tyttären lemppari ja se on ollut päällä usein. Tästä pojan paidasta tuli omaan makuuni vielä kivempikin, mutta se ei mene päälle kuin pitkällä maanittelulla, eikä missään nimessä päiväkotiin. Taitaa olla koko paidan kätkenyt johonkin jemmaan, kun ei ole hetkeen tullut kaapissakaan vastaan...

Pojan paidan college on Noshilta ja kaulusosan vuori Aarrekidiltä. 

TOIVEASU PIRATE-TYYLIIN

 

Heti toinen ompelupostaus perään kun kerran pääsin vauhtiin. Poika tuli viereen kun olin tekemässä tilausta Noshin joutsenista ja hihkaisi piraatit nähdessään, että hänelle noita! Usean vaihtoehtoisen värin joukosta valitsi tämän sinivihreän ja sehän sopi mulle, niin herkullinen väri se on! 

Olen alkuvuodesta netistä kankaita tilatessa unohtanut jo pari kertaa katsoa, että mitäs laatua se onkaan. Siis raaka-aineen kyllä (luomupuuvillaa, aina kun mahdollista ja näissä Noshin kankaissa sitä osuutta ei tarvitse edes miettiä, kun sitä ne ovat aina), mutta se että tuleeko sieltä trikoota vai collegea onkin sitten ollut yllätys pakettia avatessa - ja ihan omaa huolimattomuutta! Tässäkin poika siis toivoi piraatti-teepparia, mutta kun sinivihreä olikin collegea (enkä sitä tilatessa huomannut), niin eihän siinä muu auttanut kuin muuttaa suunnitelmia. Merirosvoista tulikin piraattishortsit ja raitatrikoosta, mustasta trikoosta (nekin molemmat Noshin) sekä joskus aiemmin Selialta tilatusta printtipalasta sitten se toivottu t-paita. 

Sekä paidan, että housujen kaavat olen muokannut 6/2015 ilmestyneen Ottobre-lehden kaavoista. Eiköhän noilla hyvin saa kesäleikit leikittyä, kunhan se aika koittaa. Ja aiemminkin, tämä poika kulkisi shortseissa kesät, talvet jos vaan saisi...

Pirate-college sekä midiraidat jersey ostettu yhteistyön merkeissä alennuksella Noshilta.

IHANAT JOUTSENET (ja pieni kriisin paikka)

 Ihastuin tähän Noshin joutsenkankaaseen ensisilmäyksellä. Kun se tuli sitten myyntiin, tilasin sitä yhteistyön merkeissä blogialennuksella Noshin verkkokaupasta parissa eri värissä. Tämä harmaa oli alusta alkaen tarkoitettu itselleni ja teinkin siitä nopeasti mekon / tunikan koot.fi:n Ehta-kaavalla. Olen kovasti tykästynyt raglan-hihoihin omissa ompeluissa, niin omissa kuin lasten vaatteissa. Hihat istuvat hyvin ja ovat mukavat ommella ilman sen kummempaa säätöä. Mekosta tulikin yksi suosikkivaatteista, eikä vähiten luomujerseyn ihanan pehmeyden vuoksi.

Tahtoisin ommella enemmänkin itselleni, mutta useimmiten kankaat päätyvät kuitenkin lasten vaatteisiin. Siihen on kolme syytä: 

1. 

Näihin omiin kolttuihin menee niin paljon kangasta, että vaatteen hinta nousee melko korkeaksi ja epäonnistumisen pelko on sitä myöten suurempi.

2. 

Vaatteen vastaanottaja (minä) on huomattavasti kriittisempi jokaista sauman mutkaa ja tikkausta kohtaan, kuin lapset. Vaatteella on siis suurempi todennäköisyys päästä ahkeraan käyttöön jos sen tekee lapselle...

3. 

Tämä omien kuvien ottaminen on ihan kamalaa! Valmiin vaatteen todellinen malli ja muoto tulee paljon paremmin esiin henkilön päällä, kuin esim. seinällä roikkuessa, mutta voi hyvänen aika miten vaikeaa näitä omia kuvia on katsoa. Näitäkin olen hillonnut kameralla jo kolme viikkoa, pystymättä edes katsomaan miltä ne isolla ruudulla näyttävät :D Koko postaus on siis pienoinen kriisin paikka, mutta mekko ja sen kangas on silti ihana! 

LISÄÄ TUNNELMAA - UUSI VERHO

Olen syksystä asti miettinyt, että haluaisin terassin oven eteen ruokatilan ja olohuoneen välille uuden verhon. Siihen jäi kesästä naruverho roikkumaan, ja sen ongelma oli se, että se oli lapsista liian kiva -> niin omat kuin vieraat roikkuivat siinä koko ajan, eikä valkoinen enää näyttänyt valkoiselta... 

Mulla oli aika tarkaan mielessä mitä tähän haluan, mutta sopivaa mieleistä ei tullut mistään eteen. Kunnes tajusin, että tästä Ikeassa ihastelemastani kankaastahan se tulee. Kangas jolle olin miettinyt paikkaa, täydensi tilan johon olin etsinyt kangasta. Täydellistä! Muutama metri Nattglim-kangasta, ompelukone laulamaan ja verhon tangolle ripustus. Sitten kun visio ja into kohtaa, ei siihen mene kauaa, kun on valmista. Nyt kelpaa ihastella lopputulosta :)

PLANET KUINKUU JA CURIOUS CUMULUS - SEIKKAILIJAN PAITA, SEKÄ VAUVALLE TUMPUT

Tammikuussa kankaiden yönä avasi nettibutiikkinsa ovet uusi lasten kangas- ja vaatekauppa Rooclothing. Löysin liikkeen ihan vahingossa itsekin heti kankaiden yönä, mutta myös Roo löysi  minut ja lähetti muutamia kankaita testiin. Uusia kankaita tulee kaupan valikoimiin pikkuhiljaa ja myös valmis vaatemallisto on ilmestymässä myöhemmin tänä keväänä. Suurin osa kankaista on luomu puuvillaa ja kankaiden kuosit on suunnitellut Ulla-Maj Saarinen.

Poika ihastui tähän Planet Kuinkuun kuosiin ja toivoi kankaasta itselleen paitaa. Itse mietin ensin, onko kuosi ehkä jo hieman pienemmille suunnattu, mutta ei selkeästi ole jos kerta tuleva eskarilainen siitä niin kovasti tykkää. Tästä tulikin suosikkipaita, joka on ollut nyt talviloman molemmin puolin ahkerasti käytössä. Paidan kaavan löysin Ottobre-lehden numerosta 6/2015, ja samaa kaavaa tulen varmasti käyttämään jatkossakin. Istuu mainiosti muotoilluiden raglan-saumojen ansiosta päälle ja oli mukava ommella.

Ennen Roon yhteydenottoa, ihastuin Curious Cumulus kuosiin jota tilasin ihan muuhun tarkoitukseen, mutta josta ensimmäiseksi syntyi pikkuiset tumput naapurin vauvalle. Todella ihania nämä molemmat kuosit! Vai mitä?

OMPELUINNOSTUSTA - KAHDEN JÄTSKIPAITA

 Kylläpä nyt on onnistunut ja innostunut olo! Pari viikkoa sitten puraisi hillitön ompelukuume, ja pistin kasan kankaita, sekä kaavakirjan tilaukseen. Niissä meni sitten hetki kun kaiken tarvittavan sain ja yksi viikonloppu meni ohi ihan vain kankaita esipestessä ja kuivatellessa (kun tietenkään en sitä muistanut viikolla tehdä). Tämän jätskikankaan kohdalla kävi vielä niin, että mustat tuutit päästivät ensimmäisessä pesussa väriä harmaaseen kankaaseen, mutta onneksi sain tämän toisessa pesussa värinkerääjäliinojen avulla korjattua. Vähän nyt pelottaa miten tuon vaalean, hempeän vuorikankaan käy seuraavassa pesussa, toivottavasti kaikki ylimääräinen väri on nyt irrotettu ja paita pysyy värien osalta kunnossa loppuun asti...

Perjantaina muun porukan painellessa uimahalliin, jäin sitten leikkelemään kankaita ensimmäistä paitaa varten. Olen näitä Kahden-puseroita facebookin ompeluryhmässä ihastellut ja siitä innostuneena tilasin Mekkotehtaan kirjan, jota ystäväkin oli jo aikaisemmin suositellut. Kirjasta löytyy muitakin todella hyviä kaavoja jatkoa varten. Tytär on juuri nyt sen 128cm mistä kaavojen koot alkavat, joten tästä on varmasti iloa vuosiksi eteenpäin. 

Hiukkasen minua hirvitti tuon kauluksen ompelu, sen verran vähän ompelukokemusta mulla loppujen lopuksi on ja college-kangasta en ole ommellut ennen ollenkaan. Ensimäinen kaulus menikin ihan plörinäksi - ensin leikkasin sen kuvioihin nähäden väärinpäin, sitten ompelukone teki tenän ja koristetikkaus jäi ihan löysille silmukoilla ja vielä kun sitä aloin purkamaan, niin eikö ratkoja ollut jotenkin ihmeellisesti ruostunut ja länttäsin sitten kunnon ruostetahran keskelle vaaleaa kangasta. Se versio lensi roskiin ja ompelu jäi tauolle odottamaan lauantai-aamua, enemmän valoa ja tuoreita silmiä.

Lauantaina surauttelinkin paidan sitten nopeasti kasaan, ja siitä tuli i h a n a !! Vielä kun aurinkokin paisteli kauniisti, innostuin ottamaan kuvatkin saman tien ja nyt ne ovat jo täällä. Ihmeellistä ;) Tänään ompelin vielä toisen paidan ja yhdet housutkin, mutta ne eivät vielä päässeet kameralle. Niistä sitten joskus myöhemmin lisää. Jätskikankaan tilasin Verson puodista ja raidallisen Noshilta. Eikös tullut varsin herkullinen paita?

DIY /// KAAPIN KANGASKÄTKÖT KÄYTTÖÖN - RAITAMEKKO TYTÖLLE

 

Siellä poseeraa harvahampainen kettu uudessa raitamekossaan.

Jemmakätköissä lojuneita Noshin kankaita löytyi juuri sen verran, että nyt sain niistä vielä yhden mekon tyttärelle tehtyä. Kaavat piirtelin itse useampaa vanhaa käsityölehteä eri osissa hyödyntäen. Minusta siitä tulikin tosi kiva ja tytär viihtyy mekossaan. Viime vuotinen pääväriltään keltainen laatikkomekko hyödynsi samoja kankaita (löytyy täältä).

Taskujen kohdalla hieman kämmäilin, ja totuus on että ne vain näyttävät taskuilta, mutta ei sinne edes lapsen käsi mahdu sisään. Kangas loppui kesken korjausta varten, mutta onneksi sentään näyttää kivalta noinkin, vaikkei sinne niitä aarteita nyt saakaan keräiltyä...Mekossa on normaali pyöreä kaula-aukko ja sen päällä pikaisesti ompelemani tuubihuivi. Kameran asetukset oli hämärässä ihan hakusessa, joten yksityiskohdat jäivät nyt ihan käyttökelvottomiksi haamukuviksi, tässä nämä mitkä edes jotenkin onnistuivat.

Ompeluinto taas vaan kasvaa, kun aikaa ei mene kouluhommiin ja mikä parasta - sain tänään elämäni ensimmäisen saumurin valmistujais-/etukäteissynttärilahjaksi!! Voi onni ja autuus kunhan pääsen sitä testailemaan (ja todennäköisesti sadattelun kautta) opin sitä aikanaan käyttämään.

NOSH UUTUUKSIA - VAATTEITA ITSELLE

Nyt on sekin haaste selätetty. Ompelin vaatteita itselleni! Ja sellaiset "luomukset" tuli, että aion niitä ihan oikeasti käyttääkin.

Sain NOSHilta mahdollisuuden päästä tutustumaan Nosh women kesämalliston uutuuskankaisiin hieman ennakkoon. Kankaista löytyy ihania kuoseja ja sävyjä, mutta itse päädyin tuttuihin ja turvallisiin musta-valkoiseen sekä harmaaseen pienellä pinkillä piristyksellä. Maxiraidat-trikoo, jämäkkä harmaa farkkucollege sekä pinkki trikoo ovat kaikki ekologisia NOSH kankaita, jotka tuntuvat todella mukavilta ihoa vasten. Niitä oli helppo saumurittomankin ommella ihan perus-Singerillään jousto-ompeleita hyödyntäen. 

Paidan kaavan poimin Suuri Käsityölehden numerosta 9/2013. Hieman tuskailin kokemattomuutani nauhakujan ja napienläpien kanssa, mutta kyllä nekin lopulta onnistuivat. Pinkin resorin surautin simppelisti huiviksi mitä tahansa asua piristämään. Tähän paitaan sen yhdistää samasta kankaasta tehty nauha.

Mekkoon hyödynsin samaa kaavaa, pidensin vaan vähän helmaa ja muutin sitä hieman a-linjaisempaan muotoon. Veikkaan, että tämä on yksi kesän lempparivaatteista, niin viileähköinä kesäpäivinä pihalla kuin tehoilmastoidussa toimistossakin.

Kankaat on saatu Noshilta blogiyhteistyön kautta.

ITE TEIN /// VALELASKOSVERHO LASTENHUONEESEEN

Meillä on leikkihuoneessa roikkunut muutosta lähtien kangaskappa odottaen ompelua. Alusta asti ajattelin, että haluan tuohon laskosverhon, mutta näin kauan meni, ennenkuin rohkenin moista alkaa ompelemaan. Noo, kun ompelukone oli otettu esille, tajusin, ettei tuo kangas pikkuviireineen istunutkaan laskoksiin yhtään kivasti. Peruskappaa en ikkunaan halunnut, eikä kangasta ole tarpeeksi pitkiin verhoihin. Palanen viirikuosista näkyy esim. täällä. Piti siis ottaa käyttöön suunnitelma B (joka ei ollut suunnitelma laisinkaan, vaan satuin sopivalla hetkellä löytämään viime kesäisen palalaariostokseni, eli Marimekon kivet-kankaan.

Oikeisiin laskoksiin ei tuonkaan kankaan mitta riittänyt, mutta jonkinlaiset valelaskokset sain siitä aikaan. Ei se tietenkään ekalla kerralla onnistunut (noiden palleroiden kohdistamisessa oli oma askartelunsa) ja lopputulos on oikeastaan aikamoinen viritys jos läheltä menee tiiraamaan, mutta verho on onneksi sellaisessa kohtaa, että ei sen "luovia ratkaisuja" helpolla edes vahingossa huomaa.

Kivet, vappupallot tai puolikuut täysikuineen - oli mitä oli, niin ihan kivasti se tuonne kuosien sekamelskaan istuu. Ja on se sentään oikea verho pelkän tangolle heitetyn kangasriekaleen sijaan :)