Aina ennen ollaan vietetty kaikki isän- ja äitienpäivät kotona omalla porukalla, mutta tällä kertaa isänpäivänä kokeiltiin jotain muuta. Varasin meille isänpäivälounaan Mustion Linnankrouvista ja voi kun se olikin hieno paikka! Upea, hieman aavemainenkin miljöö (ainakin näin syksyllä), vanhoine puineen ja kauniine rakennuksineen antoi jo itsessään paljon. Siihen päälle kun nautimme erittäin hyvän kolmen, tai keittöntervehdyksen kera neljän, ruokalajin aterian, niin aikalailla tyytyväisyydestä hyristen lähdimme ajelemaan taas kotia kohti.
Meitä epäilytti melkoisesti lähteä syömään pitkän kaavan mukaan 4- ja 2,5-vuotiaiden kanssa, aikaisemmat kokemukset ulkoruokinnasta kun ovat meillä olleet Chico's / Amarillo tasoa riehumisineen, mutta lapset yllättivät oikein perusteellisesti. Tai isompi ainakin. Tytär näytti nauttivan uusien makujen maistamisesta, söi ruokaansa hiljaa mietiskellen ja annokset hupenivat hyvää tahtia. Suosikki oli kuulemma (melkoisen vahva-arominen) appenzellerjuusto tyrnihillon kera ja se katosikin hetkessä lautaselta. Lapsille otettiin siis sama menu kuin aikuisillekin, kun siitä oli ihanasti tarjolla puolitettu koko (tilattavissa olisi ollut myös lihapullat tai lasten kala-annos). Pikkuveli ei ihan yhtä hyvin keskittynyt ateriaan, vaikkakin maisteli reippaasti melkein kaikkea, mutta meillä oli mukana tarra-/ värityskirjat, joilla saatiin molemmat pidettyä rauhallisina ruokalajien välillä.
Vaikka syksyn katoava valo tuo haastetta valokuvaukseen, niin minun yksi suosikkikuvauskohteeni on loka-marraskuinen luonto. Sammal on niin pistävän vihreää kaiken harmauden keskellä, ja pikkuiset yksityiskohdat, kuten "pitsijäkälä" erottuu upeasti lakastuneiden lehtien seasta. Puunrunkojen "villahousut" herättivät myös huomion. Linnan puiston värit ja tunnelma oli kerrassaan hieno kuvauskohde!
Mietin pitkään postaanko linnareissun (heh) tänne vai ruokablogiini. Mitä olette mieltä, kiinnostaako tämäntyyliset ravintolakäynnit / retkikohteet (joita meillä on harvoin) täällä, vai pitäydynkö vain kotiin ja sisustukseen liittyvissä asioissa?
Kerrassaan huikea kuva tuo viimeinen, johtuen juuri tuosta voimakkaasta kontrastista. Kaunista!
VastaaPoistaOma ehdoton suosikkini myös! Noita puita olisin jaksanut kuvailla vaikka kuinka!
PoistaOlin siellä viime kesänä - kerrassaan upea paikka silloinkin.t,Anne
VastaaPoistaMe päätettiin, että ensi kesänä tuonne on mentävä uudestaan ja nähtävä kesäasussaan myös :)
PoistaViehättävän näköinen paikka. Virkistävää vaihtelua arkeen ja varmasti herkistää kaikki aistit.
VastaaPoistaTodella tehokas katkaisu arkeen, joka jätti vain hyviä muistoja jälkeensä :)
PoistaTodella upean näköinen paikka on. Ja niin kauniita kuvia!
VastaaPoistaMinuun paikka teki vaikutuksen. Kiitos paljon!
PoistaKyllä kiinnostaa ruokajututkin täällä! Erittäin kauniita kuvia.Kiitos!
VastaaPoistaTanja
Kiva kuulla Tanja, ehkäpä sitten jotain toisellakin kertaa, jos milloin jossain käydään :) Kiitos sinulle!
PoistaOnpas ihania kuvia! Aivan hurjan ihanan ja jännittävän näköinen paikka. Piti heti kävästä katsomassa nettisivuilla ja tsekata, että missä tuo Mustio on.. olisi hieno päästä itse tutustumaan tuohon alueeseen. Onpas reippaita uusien makujen maistelijoita teidän lapset!
VastaaPoistaKiitos Maria! Nyt en yhtään tiedä missä asut, mutta tuolla Raaseporissahan se on, eli pääkaupunkiseudulta tai Turun suunnalta ei yhtään paha matka päivävisiitille :) Meillä on aina tarjottu lapsille kaikenlaista, joten ovat ehkä tavallista tottuneempia maistelemaan uusiakin juttuja. Tytön lempiherkku, siitä asti kun sai n. 1-1,5vuotiaana ekan kerran maistaa, on olleet oliivit ja poika rakastaa avokadoa! Tässä ateriassa oli hyvä, että vaikka lautasilla oli paljon kaikenlaista, niin ne oli helposti eroteltavissa. Ruoat joissa kaikki on yhdessä (esim. laatikot jne) tuottavat meillä vaikeuksia syömisen suhteen (mikä on hirmuisen rasittavaa arkiruokia keksiessä!)...
PoistaMiten ihanan näköinen Mustio onkaan tähän aikaan! Paljon hurmaavampi jotenkin kuin kesällä (kun kaikki on tasasen paksua vihreetä). Oli mukava lukea reissupostaus (ja ihastella ottamiasi valokuvia), mutta kun kysyit, niin annan mielipiteeni: minusta on mukavampi lukea sisustusblogeista vain sisustuksesta, ja kodin laittoon liittyviä juttuja. Tämä linnareissu olisi minusta sopinut tosi hyvin ruokablogiisi. Oliko muuten ravintolassa millaisesti ihmisiä silloin sunnuntaina syömässä? N
VastaaPoistaSitä mietinkin, että katoaako osa lumosta kesän vehreyden keskellä kontrastin kadotessa. Pitää käydä itsekin kuitenkin vielä katsomassa :)
PoistaKuten sanoin, mietin pitkään kumpaan blogiin jutun laitan. Itse tulin taas siihen tulokseen, että kaikki maisemakuvat olisivat jääneet kokonaan pois ruokablogin puolella, kun siellä en ole mitään muuta postannut kuin ruokaa. Mutta huomaan kyllä lukijoista, että suurinta osaa ei kiinnosta muu kuin sisustusaiheet. Itse olen kiinnostunut niin monista aiheista, että minulle on ihan sama mitä kukakin blogissaan postaa, oli sen genre mitä tahansa, joten kirjoittajana valintaa on vaikea tehdä...
Mutta paljon kiitoksia mielipiteestäsi, oletkin ainut joka on uskaltanut sellaisen antaa! :) Tuskinpa näitä juttuja tänne pahemmin postailen, josko en ehkä ruokablogiinkaan. Pitää tallettaa vaan omiin muistoihin.
Ai niin, vielä vastaus kysymykseesi. Me olimme ravintolassa 12-13.30 ja meidän lisäksi oli vain kolme seuruetta. Mutta kun varasin pöytää viime tinkaan torstaina, niin juurikin klo12 oli ainoa aika, kun oli vielä tilaa.
Poista