Vanhempi

...taas vuoden verran. Nyt napsahti sellainen luku mittariin että melkein meinaa olla kriiseilyn paikka. En ole ihan varma, joten ei niin paha. Lasten synnyttyä olen ihan aidosti luullut viimeiset kolme vuotta olevani 32. Aina jos joku on ikää kysynyt, niin mielessä on vaan 32. Nyt ei varmaan enää, kun puolivuosikymmen täyttyi. Voisinkin tehdä klassiset ja olla seuraavat viisi vuotta (tai ehkä kymmenen) 35. Jos sovitaan että ilmoitan kun seuraavan kerran vanhenen, muuten voi kekkerit jättää väliin ja unohtaa päivän? ;D

Perjantai-iltana käytiin miehen kanssa kahdestaan syömässä Farangissa. Muuten olen lahjonut itse itseäni. Marimekon nahkalompakko on ihan paras, ja niin kaunis. Saman putiikin koruun ihastuin myös. Laukun ostin Münchenin lentokentän Desigualista -30% alesta. Mitään muita kauppoja siellä ei ollutkaan, eikä mitään muutakaan – mukaan lukien käsienpesualtaat vessassa... En ole bakteerikammoinen mutta siinä vaiheessa iski sellainen ällötys että ei tosikaan.

Olin sanonut että en tarvitse kakkua, mutta 3v tytär päätti toisin. Päiväunilta herättyä mistään ei tullut mitään ennenkuin pääsi leipomaan isin kanssa. Kahden munan kakku, välissä suklaakermaa ja appelsiini-seljankukkamarmelaadia, koristelut a lá tytär. En olisi voinut olla ilman, kyllä ne oikein arvas ♥