tiistai 16. huhtikuuta 2013

Vanhan tuolin uusi elämä


Anopilla oli kaksi kaunista vanhaa tuolia, jotka iloksemme saimme talon mukana pitää. Tuoli on kaunis malliltaan, siro mutta tukeva. Puuosat ovat jaloista patinoituneet kauniisti ja niiden väri on ihana. 

Ennen:


Kankaaksi näin heti mielessäni jonkun vanhan Marimekon, ja siihen valikoitui lopulta frekvenssi ja sen kanssa verhoilu sujui helposti (ihan kaikkia niittejä en ehtinyt vielä nakuttaa kiinni kun loppuivat kesken). Otin tietoisen riskin valkoisen kankaan kanssa. Tuolien selkänojien vanhat lakat hilseilivät rumasti, joten ne hioin ja lakkasin uudelleen. Jalat saivat jäädä sellaiseksi kuin olivatkin. Tässä lopputulos toissapäivänä. Toinen tuoli on edelleen tekemättä.



Puoli vuorokautta sain istua ihanalla uudella tuolillani. Eilen illalla palasin takaisin keittiöjakkaralle kököttämään. Oltiin yläkerrassa kiinnittämässä vaatekaapin ovia paikoilleen kun lapset suuntasivat alakertaan. Tuli taas todistettua, että meidän jälkikasvu huutaa ja vinkuu aina, paitsi jos on joskus hiljaa ja leikkii tyytyväisenä keskenään siitä seuraa meidän vanhempien huutamista ja vinkunaa...

Isosisko antoi pienemmälleen tussin käteen ja tuli ylös raportoimaan miten pikkuveli piirtää. Poika päätti 2-vuotispäivänsä aattona alkaa todelliseksi taiteilijaksi ja käyttää kangasta pohjanaan paperin sijaan. Tuolin päällinen näytti käsittelyn jälkeen tältä.


Ja jalat tältä.


Työtuolikin meni samalla, tosin Finlaysonin musta coronna kangas on tussille armollisempi kuin tämä valkoinen frekvenssi. Hyvä niin, sillä siitä ei kangasta jakseta kyllä millään irroittaa pesuun. Ja siskon valkoinen ruokatuoli jokaikiseltä pinnaltaan jalkoja ja istuinta myöten, mutta se tietysti lähti helposti taikasienellä puhtaaksi.

Ei siinä auttanut kuin repiä niitit pois ja viskata kangas pesukoneeseen. Onneksi näytti aika hyvin puhdistuneen. Jaloista ei väri sitten lähtenytkään pois. Lakka oli niistä tosiaan sen verran kulunut, että puu taisi vetäistä värin sisäänsä. Olisiko ideoita mitä tököttiä voisi käyttää puhdistukseen, vai onko hionta ainut oikea tie..?

Tuo meidän tänään 2 vuotta täyttävä on muuttunut varsinaiseksi täystuhoksi. Siskolla on ollut omat oikkunsa, mutta hallittavissa kuitenkin. Tätä ei pidättele mikään. Kertoikin itse tuon tuoliepisodin jälkeen nukkumaan mennessä kuinka : "minä sotken paljon, minä vain sotken". Kysyin huvikseni, että onko sun elämäntehtävä sotkeminen? Poika vilkaisi nopeasti ja sanoi vakavalla äänellä: "Joo-o, minun tehtävä on sotkea aina!". Silloin kyllä väkisinkin nauratti.

30 kommenttia:

  1. ajattelin kommentoida, että tulipa upea muodonmuutos, mutta sitten juttu jatkuikin ja se taas seisautti vereni. kääk. ihan lievästi varmaan harmitti. jospa saisit ne puhtaaks ja uudelleen niitattua. tsemppiä. ja hiontaan kans, se taitaa olla ainut oikea vaihtoehto.

    jokatapauksessa on kaksivuotiaan syndet. onnea hälle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan kääk. Itse olin vielä yläkerrassa kun alhaalta kuului miehen ääni poikaa toruen "nyt kyllä äiti suuttuu kun tän näkee". Mulla seisahti veri siinä kohtaan kun mietin kaikkia kamalimpia vaihtoehtoja: uusi nahkasohva, Smeg tai nuo tuolit. Tähän se nyt osui, mutta rahallisesti kuitenkin pienin paha jos tästä nyt jotain hyvää yrittää hakea.
      Kangas puhdistui, joten sen voi niitata, jos tuota valkoista vielä uskaltaa... Hiontaa sitten varmaan, mutta se saa odottaa sitten kesää.

      Kiitoksia pojan puolesta :)

      Poista
  2. Ounnou! Mä kyllä tiedän miten paljon mä oisin vinkunu ku oisin moisen tapaturman nähny...:(
    Hionta taitaa tosiaan olla ainoa keino.

    Mut muuten hieno tuoli, niinkun on livenä nähtynäkin ollut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, eipä siinä muuta osannut. Pahoin vaan pelkään että eipä tuolla mitään vaikutusta ollut. Tänään on tyyppi törttöillyt taas niin paljon, että en enää edes pysynyt laskuissa mukana...

      Saapi nähdä mitä tuon tuolin pelastukseksi seuraavaksi keksii.

      Poista
  3. Oivoi sentään :/ siis toi välivaihe näytti tosi hyvältä, ihana tuoli! Lopputulos sitten olikin aikamoinen :D toivottavasti saatte vielä puhtaaks, vinkkejä en osaa antaa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi kun sitä välivaihetta kesti niin vähän aikaa ;) Kangas puhdistui, katsotaan mitä noilla jaloille saa aikaan - ja millä aikataululla...

      Poista
  4. Voi pientä taiteilijaa... Toki olen sun puolesta harmissani, mutta hieman suupielet väkisinkin kaartuivat hymyyn. Toivottavasti saatte tuolin kuntoon.

    Tästä tuli mieleen, että ne vanhat pinnatuolit, mistä aikoinaan puhuin, lojuvat vieläkin käyttämättöminä porukoiden varastossa...jos sattuisi olemaan tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mut niitä tusseja ei muuten enää ole. Menivät roskiin kun ei täältä nyt muutakaan jemmaa löytnyt tähän hätään ;)

      Montakos niitä tuoleja olikaan? Voipi olla että pitää ottaa uudelleen harkintaan, kun selkeästi tällainen kangasversio ei tässä hetkessä oikein toimi! Muistatko vielä sitä istuinkorkeutta - onko nykypäivää, vai matalammat?

      Poista
  5. Voi A P U A!!! Tosi hienoksi olit tuolin tehnyt, jos yhtään lohduttaa...
    Uskon että hiomalla saat sen uuteen uskoon. Ja viimeistään värillisellä petsillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Mut kiitos, kyllä se lohduttaa. Oikeaan suuntaan oltiin siis menossa :) Pitää koittaa sitä hiontaa, vaikka siltä hommalta juurikin halusin välttyä ja pitää jalat sellaisena kuin olivat. Poitsulla oli selkeästi eri näkemys...

      Poista
  6. Ensinnäkin, voi ei! Niin ihana tuoli, vähänkö järkytyin kun luin pidemmälle :( Pakko tunnustaa, että mulla olis varmaan katkennut verisuoni päästä tossa kohtaa...Pidän todella peukkuja, että saisit tuolin jollain keinolla pelastettua.

    Huh, teillä kyllä sattuu ja tapahtuu. Kaikesta huolimatta, hurjan paljon onnea pikkuiselle Herra Termiitille synttäreiden johdosta <3 Uskomatonta, että jo 2v tuli täyteen! Lisäksi Hänelle sellainen toive, että jos Hän kuitenkin voisi harkita elämäntehtävänsä suuntaamista toisaalle ja siirtymistä takaisin paperiin taideteoksissaan...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä saa kaiken tehdä tuplana kun nimenomaan Herra Termiitti (hauskan nimen keksit :D) aiheuttaa pientä lisä-äksöniä... Hitsi miten hermoja koetellaankin. Onnittelut välitetty <3 Ja lisätoiveetkin, mutta eipä tullut vielä vahvistusta ;)

      Poista
  7. Eiiiiiii! On mun ensimmäinen ajatus. Kylläpä sinun hermoja yritetään siellä todella koulia. Ihanat tuolit ja kyllä niistä vielä ihanat tulee uudestaan. Mutta harmi vaan, että siihen tarvitaan jälleen työtä, työtä ja työtä. Hyvä, että tussit on nyt poistettu lasten ulottuvilta. Kun myin meidän itkuhälyttimen, mulla kävi mielessä, että sitä olisi voinut käyttää jonkinmoisena vakoilulaitteena vielä. Jos teiltä sellainen löytyy, niin virittäkääpäs piiloon alakertaan, jos olette hommissa yläkerrassa. Jos on liian hiljaista, pitää lähteä heti tarkistamaan, mitä tapahtuu. Teidän lapset ovat kyllä tosi hyviä keksimään tekemistä. He eivät taida ikinä sanoa, että "äiti, mulla ei ole mitään tekemistä"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sans muuta! Kohtalo tuntuu tosiaan olevan sitä mieltä, että mun hermot kaipaa vahvistusta. Ja se on varmasti ihan totta, mutta kun ei tää tunnu auttavan (aina vaan hermostuttaa, eikä viilipyttyä vieläkään näy) niin alkaa pelottaa että mitähän seuraavaksi on edessä... Ne tussit oli muuten aiemminkin korkealla tuolla keittiön lokerikossa, mutta E päätti sitten kiipeillä ne alas ottaakseen.
      Hah, kyllä ne (ainakin isompi) kerkiää sitä tekemättömyyttäkin valittamaan. Sitten kun siihen ei reagoi niin osoittavat juuri tällaista luovuutta...

      Poista
    2. Heh, mä jotenkin arvasin, että ne tussit oli jossain ns lasten ulottumattomissa ja teidän jälkikasvu on saanut ne sieltä akrobatian avulla haettua. Ei niitä pidättele mikään! Ehkäpä otat sitten ne puolapuut ja muut akrobatian harrastusvälineet lastenhuoneeseen sävy sävyyn verhojen kanssa : )

      Poista
    3. Joo, keltaiset puolapuut olisi varmasti upeat :D

      Poista
  8. Oijoi! Taiteilija siis iskee välittömästi kun saa inspiksen… Voi hitsi. Todella kauniin tuunauksen tuhrasi!

    Mä olen saanut monenlaisista pinnoista tahroja pois tavallisella käsidesillä. Hetken aikaa antanut imeytyä ja sitten pyyhkinyt. Kokeile jos vaikka toimisi tuohonkin..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, ei kai sitä pitäisi torua. Itsekin pitää heti käydä toimeen kun tosiaan se inspis iskee...

      Kiitos vinkistä! Tuota pitää kokeilla kunhan löydän käsidesin jostain nyssäkästä :)

      Poista
  9. Mä en kestä!

    Meidän pikku-Hoo on jo nyt aikamoinen täystuho. Pelottaa millanen siitä tulee vuoden parin päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikos teillä se pellavapäälysteinen vaalea sohva..? ;) Pienet pojat on ilmeisen mahdottomia, kannattaa varautua :)

      Poista
    2. Ei onneks oo vaaleeta sohvaa, kaksi harmaata kahdesta eri kodista olis. Meillä kai uuden sohvan hankinta edessä. Siitä varmaan ei tuu vaalee. :D

      Poista
    3. Mä muistelin että joskus puhuit siitä Dieselin valkoisesta sohvasta, mutta ehkä se oli vain haave tai sitten muistan ihan omiani :) Meillehän tuli juuri se valkoinen nahkasohva, ja kahden viikon jälkeen ei enää ole valkoinen... Mutta onneksi nahasta saa kaiken (paitsi ehkä tussin kopkopkop) helposti pois edellisten nahkatuolien kokemuksella!

      Poista
  10. Kertomasi on aivan kuin kopio meidän arjesta. Meiltä löytyy neiti kohta 3,5 vee ja poika kohta 1,5 vee. Neiti ei ole vielä tähän saakka saanut mitään tuhoja aikaan, mutta poika jo senkin edestä. Tussit - ja muutkin värikynät - meillä on piilotettu ylimpään kaappiin. Pienen herran tuhoamiskeinot ovatkin olleet pääasiassa naarmuttaminen ja hakkaaminen.

    Ja allekirjoitan myös tuon, että hiljaisuus kertoo yleensä siitä, että jotain luvatonta on tekeillä. :-)

    Toivottavasti saat tuolin valmiiksi asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo, voin kertoa että äsken meillä naarmutettiin jollain muovihärpäkkeellä joku aika sitten maalamiani ikkunanpokia ja yritettiin hakata reikiä keittiönpöytään... Huhheijaa näiden kanssa! Mies oli aikoinaan ollut samanlainen ja vanhemmat laittoivat lopulta judoon purkamaan energiaa. Ottaakohan ne 1,5-2-vuotiaita? ;D

      Tuoli saa nyt kyllä odottaa. Meni jotenkin into tällä haavaa...

      Poista
  11. Hups ja oho! Selkeästi tuleva taiteilija.
    Mutta ymmärrän sun ärrinpurrin, ihana tuoli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän sitä on sitten materiaalia kuuluisan taiteilijan juhlavuosi-muisteloihin ;D

      Poista
  12. Kaunis tuoli! Meillä odottaa työhuoneessa samanmoinen projekti. Sinul blogi täynnä kaikkea kivaa kun pitkästä aikaa ehtii kurkkimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva nähdä mimmoinen teidän projekti on! Nää muuttaa nyt sitten vielä ihan uuden kankaan alle, vähän tummempaa... ;) kiitos paljon, kiva kuulla :)

      Poista
  13. Auts :) Kyllähän noihin tahroihin aineita ja keinoja löytyy lakan laadusta riippuen. Jos pintakäsittely kuitenkin on jo heikossa hapessa suosittelen koko tuolin uudelleen laittamista. Älä kuitenkaan lähde suoraan tuolia hiomaan (lakka paperissa repii puupinnan rikki).

    t. huonekalurestauroija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli aina vanhat lakat pois mieluummin jollain aineella kuin hiomalla? Kiitos vinkistä :)

      Poista