lauantai 12. lokakuuta 2013

Pakollinen tauko


Nyt on vähän sellainen olo, kuin koko tekninen maailma olisi mun bloggaamista vastaan. Tiistaina pasahti kovalevy vieden kaikki salasanat, kirjanmerkit ja muokatut & lajitellut kuva-arkistot mukanaan. Suurin osa on tallessa jossain serverin uumenissa, mutta kyllä siinä muutama kuva-aarre tyttären 3v synttäreiden ja ainoiden perhepotrettien muodossa katosi kokonaan. Muistutuksena siis kaikille, että siirtäkäähän niitä kuvianne turvaan, älkääkä luottako myöskään pelkkään ulkoiseen kovalevyyn. Sellainen meillä nimittäin pimahti kesällä tuhoten alkuperäiset RAW-kuvat noista edellämainituista tilaisuuksista. Nyt meni sitten ne rippeet muokattujen kuvien muodossa, kun en vielä kesällä läksyäni muuten oppinut... IT-guru mies sai onneksi uuden kovalevyn pian asennettua, mutta kyllä tässä nyt hetki menee ennenkuin on kaikki tarvittavat ohjelmistot, fontit yms uudelleen asennettu. Ja niitä valmiita kuvia kaivettu serveriltä esiin. Puhumattakaan jatkuvasti täydennettävistä tekstitiedostoista kuten cv ja osoitemuistio (ei, minulla ei ole tietenkään enää vuosiin ollut manuaalista osoitekirjaa), jotka pitää nyt sitten kirjoittaa alusta loppuun uudestaan... Tietokoneen kuolema ottaa koville, väsyttää ja vei myös inspiraation mukanaan.

Syksyllä on myös osansa hiljaisuuteen. Eläisin mieluiten pelkkää kevättä, kesää ja alkusyksyä. Alkaneet sateet ja pimeys ei innosta yhtään, vaikka kuinka sytyttelisi kynttilöitä. Ja se pimeässä valokuvaus... En minä osaa. Tässä yhtenä päivänä tunsin pienen inspiraation nostavan päätään ja päätin kuvata tekemäni naulakon. Noo, tekninen laitehan tuo lisäsalamakin on, ja päätti tietysti olla toimimatta kokonaan. Sinne jäi naulakko odottamaan uutta hetkeä.

Tänään käveltiin kaupasta ihanassa auringonpaisteessa ja kiinnitin huomioni langalla roikkuviin kenkiin, kaunis ruska taustallaan. Kävin kotoa hakemassa kameran ja palasin kenkien luo. Noo, kamerasta oli tietenkin akku loppu, enkä saanut kuvan kuvaa otettua. Paitsi tuon ylläolevan surkimuksen kännykällä.

Koville ottaa kännykänkin käyttö. Jouduin luopumaan ihanasta Samsungistani ja ottamaan käyttöön vanhan rutkuttimen, joka ei ilmoita saapuneista blogikommenteista tai sähköposteista, omaa pienen näytön, jonka kanssa blogien selaaminen ei ole kovin antoisaa, ei suostu blogikommentointiin ja kamerakin on tosiaan huono.

Summa summarum ja valitusvirrelle loppu. Tauko kutsuu, kun inspiraatio on hukassa ja tekniikka petti. Siinä siis viikon kestäneen hiljaisuuden syy. Jos keksitte jotain aiheita, mitä haluaisitte minun postaavaan niin antakaa kuulua. Muuten keräilen itseni ja koneeni, ja palaan sillä hetkellä, kun tuntuu taas jotain aihetta olevan :)

28 kommenttia:

  1. Siis voi ei mikä tuuri!
    Take your time -ajallaan sitten palailet. Turha on stressata tauosta, tekee välillä hyvää! Täällä odotellaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäonnea on tosiaan ollut nyt matkassa reilusti. Mutta pakkohan sen on jossain vaiheessa kääntyä toiseen osoitteeseen (ei sillä että kenelläkään sitä toivoisin). Kiva kuulla! En varmasti jää ikuiselle tauolle :)

      Poista
  2. Voi kurjuus:/ Tekniikka on hieno juttu ja kyllä sitä huomaa, että vaikeaksi menee, jos ilman teknisiä laitteita joutuisi olemaan nykypäivänä. Blogin pitäminenkin kun on niin kaikenlaisen tekniikan varassa, että eipä se bloggailu onnistu, jos tekniikka pettää:/ Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, eipä tästä puuhasta mitään ilman noita vimpaimia tule! Jos kirjoittais päiväkirjaa ja pistäis sen tuolla torilla kiertoon? ;DD

      Poista
  3. Välillä tuntuu että kaikki kaatuu just samalla hetkellä ja taivaskin suree tiputtamalla kaatamalla vettä:( ei tää syksy oo mitään herkullista aikaa. Palaa pian, minä ainakin odotan<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tajua miten voikin kaikki tapahtua aina yhtäaikaa. Eilen kuunneltiin tiskikoneen kummallista lorinaa, ihan tuntui kuin tiputtais kaiken suoraan lattialle, mutta eipä tuolla onneksi mitään näkynyt kun revittiin sokkelit irti. Mutta mistähän se lorina sitten viestittää..?

      Kiva kuulla <3

      Poista
  4. Oi voi, tsemppiä sinne!! Toivottavasti saat tekniikat pian kuntoon ja inspiraation sitä myöten takaisin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää pitää silmät auki ja aistit valppaina, niin eiköhän sitä inspiraatiota ala taas jostain valumaan ajan kanssa :)

      Poista
  5. Pah, voi tympeyttä! Kaikki sympatia sinne! Tuollainen kyllä syö miestä ja naista!

    Ja pimeällä kuvaaminen on vaan niin tympeää sekin. Siksi minusta on näköjään tullut viikonloppubloggaaja. En aikonut sellaiseksi, mutta näillä mennään.

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syö, todella! Kyllä sitä huomaa miten riippuvainen näistä koneistaan on...

      Pitäisi viikonloppuna osata jo miettiä kaikki aiheet mistä haluaa kirjoitella ja kuvata kamera täyteen? Ei ole mulla kyllä onnistunut koskaan, mutta ehkä sulla :)

      Kiitos ja mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  6. Voi sentään :/ Ymmärrän täysin. Mulla on tuolla kaapissa säilössä vanhan Macin kovalevy. Sen sisuksissa on kaikki meidän taloprojektin kuvat kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. Vain ihan muutama hassu kuva (ehkä parikymmentä?) oli tallessa muualla. Tosi "kiva", kun ei voi hirveästi tehdä ennen-jälkeen vertailuja :/

    Niin se niiden kuvien pelastaminen. Kustannusarvio oli jotakin 600 euron luokkaa. En ole todellakaan raaskinut. Lottovoiton toivossa siis haudon sitä levyn reppanaa :D

    Toivottavasti tauko tekee tehtävänsä ja palaat pian ♥ Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, tuo kuvien menettäminen on pahinta! Niitä kun ei millään takaisin saa; ei voi lapsia kutistaa takaisin nuoremmiksi eikä remonttia purkaa alkutekijöihinsä. Huh mitä hintaa siitä palauttamisesta pyytävät! Jää kyllä mullakin välistä...

      Kiitos ja leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Eiköhän se tästä, kun kamera on taas virtaa täynnä :)

      Poista
  8. Tekniikka on... niin no, juuri sitä, vaikka ilmankaan ei osaa olla. Mulla hiljeni myös ulkoinen salama, ja jännityksellä odotan, milloin tämä kone tekee saman. Kuvien kuvittelen sentään olevan turvassa, sillä en poista niitä kamerasta, ennen kuin niistä on varmuuskopiot myös ulkoisella. Ei läppäri ja ulkoinen kovalevy voi posahtaa yhtä aikaa, eihän??

    Takkuavasta tekniikasta huolimatta, hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua nyppii noissa laitteissa se, että mikään ei kestä kauaa. Koneella on ikää 2,5 vuotta, se ulkoinen kovalevy oli suunnilleen saman ikäinen. Tällä kokemuksella en lähtis lupailemaan, etteikö molemmat voisi yhtäaikaa kosahtaa... Jonkinmoista serveri/nettitallennusta suosittelen lisäksi :)

      Kiitos samoin, viikonloppuja!

      Poista
  9. Ei oo totta! Niin tyhmää, että kaikki sattuu juuri teille!! :( Kyllä täällä ootellaan sua, pidät taukoa kun siltä tuntuu! Rentouttavaa viikonlopun jatkoa jokatapauksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota on tullut tässä viime aikoina usein hoettua "ei oo totta" - miten voikin aina kaikki tökkiä yhtä aikaa! Mut eikös niiden nyt ole pakko toimia meidän kohdalla pitkään? ;) Kiitos ja hyvää sunnuntaita sinne!

      Poista
  10. No on kyllä epäonnea ollut liikkeellä. Ja kuten tiedät, I KNOW how u feel!! Mokoma tekniikka. Pöh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin tiedät, kohtalotoveri! Todellakin pöh ja nyt toivotaan että ollaan saatu osamme näistä teknisistä ongelmista :)

      Poista
  11. Yhteinen kiitos kaikille myötätunnosta ja tsempeistä! <3

    VastaaPoista
  12. Huonoa onnea todella!

    Itsekin olen muuten noita kenkiä ihmetellyt, kun melkein joka päivä tuosta ohi kuljen :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sä asut jossain täällä päin myös? Harmi kun ei tunneta näöltä, niin voisi moikkailla, kun kyllä mäkin siinä lähes päivittäin kävelen tai fillaroin... ;)

      Poista
  13. Hyi miten mälsää :(

    Onni onnettomuudessa mies joka jotain noista ymmärtää. Mä kävin juuri jonkin viikko sitten huoltoliikkeessä, kun kaikki kuvat katosivat iPhotosta. Onneksi olivat kuitenkin koneella tallessa ja sain uudelleen ne tuotua. kärsivällisyys vaan on koetuksella kansiointejen kanssa. Täytyy miettiä jotain muutakin varmistustapaa, kuin tuo ulkoinen.

    Tsemppiä koettelemuksiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin mälsää, mutta nyt onneksi alkaa olla kuviot taas kunnossa. Kone toimii, joku kuvankäsittely on asennettu, kamerassa on virtaa ja salamakin funkkaa :) Todella onni, että mies tietää näistä kaiken tietämisen arvoisen! Jossain vaiheessa hinguin Applea, mutta mies totesi faktat niin vakuuttavasti, että jätin välistä - Appleen ei löytyisi kotihuoltoa... ;)

      Huh, onneksi sun kovat löytyi sitten kuitenkin! Niiden menetys on kyllä tosi kurjaa.

      Poista
  14. Voihan kökkö mikä tuuri! Kiitos kuitenkin tästä, sait minutkin ajattelemaan pitkästä aikaa kuvien siirtämistä turvaan. Tuolla ne vaan koneella makaa, eli aika huonosti olen hoitanut mitään varmuuskopiointeja... Nyt ruhdistäydyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä oli vähän tarkoituksenakin, herätellä muita huonosti varautuneita. Ei nimittäin ole kiva tunne kun tajuaa, että niitä kuvia ei sitten muuten ihan oikeasti enää ole! Hyvä, hyvä hommiin siis vaan! Ja mullakin taas vimpaimet iskukunnossa :)

      Poista
  15. Tsemppiä noiden ajatusten kanssa. Meillä kävi myös silleen, että tytön ollessa vuoden vanha hajosi vanha kone, oltiin ehdotty siirtää kuvat toiselle koneelle ja sitä kautta myös uudelle koneelle. No uusi kone kesti kaksi viikkoa ja siitä meni kovalevy ja kaikki kuvat hävisivät. Noh ajattelin, onhan ne vielä siellä yhdellä koneelle. Plääh sekin sanoi itsensä irti siinä rytäkässä ja me menetettiin tytön ensimmäisen vuoden kuvat, meidän ulkomailla asumisvuoden kuvat, lomakuvat ym ym. Osa ollaan saatu takaisin, koska olen niitä aikoinaan vanhempiemme koneille ladannut, mutta osa taas hävisi kokonaan. Onneksi ystävät ovat jotain kuvia ottaneet ja niitä lähettivät meille muistoiksi, mutta ei ne ole poistaneet sitä pettymyksen ja ahdiksuksen tunnetta mitä koin kuvien häviämisen myötä. Myös ulkoiset (2) kovalevyt hajosivat myöhemmin ja nekin veivät osan kuvista mennessään. Osa cd:stä ei enää toimi. En luota enää mihinkään. Lopullinen niitti oli kun olin ladannut gmailin pilvipalveluu kuvia, se pienensi ne ja niitä ei saa ladattua kuin kuva kerrallaan ja kuvat ovat todella pieniä. Eli käyttökelvottomia. Pitäisi vaan albumeiksi kaikki laittaa... Anteeksi purkautuminen...

    VastaaPoista