lauantai 23. kesäkuuta 2012

Porraspulma

Tulevassa talossa on paljon haastavia kohteita, mutta pahin taitaa olla portaikko. Jotenkin nyt ei vaan sytytä että mitä niiden kanssa tekisi.  Joten kysynkin teiltä - tuleeko ideoita? :)



Lähinnä tässä siis askarruttaa se, että saisiko tästä millään ilveellä kivan ilman että tuota panelointia poistaa..? Paneelinhan saa valkoiseksi ahkerasti maalisutia heiluttamalla samoin kuin katonkin, mutta entäs tuo sen alapuolella oleva laatta? Voiko paneeli nousta tyhjältä seinältä seinältä fiksun näköisenä - siis jos laatan poistaisi ja vain maalaisi alaosan..?


Olen googlannut ja googlannut ja taas googlannut, mutta tämmöistä laatta-paneli yhdistelmää ei vaan löydy mistään tueksi sille ajatukselle että siitä EHKÄ voisi saada myös hienon. Kertooko se siis siitä että tämä systeemi ei vaan voi toimia vaikka millä tuota välitilaa päällystäisi vai siitä että meillä on nyt käsissämme kerrassaan uniikit ja upeat portaat... Vai enkö vaan osu oikeille sivuille.


Jos ei olisi mitään rajoitteita (tuon seinän kanssa) niin rappuset voisivat olla esimerkiksi tällaiset. Jos kuvitellaan että rappuset olisivat nämä, niin näyttäisikö se ihan pölhöltä jos noiden rappusten reunasta nousisi esim. iso valkoinen mattapintainen laatta siihen paneeliin asti?



Olisi tosi hienoa jos niihin saisi kätkettyä säilytystilaa esim. tähän tapaan



Kaikkein ihaninta olisi jos siihen saisi oikein kevyet ja ilmavat portaat, mutta haaste jatkuu siinä että rappusten alle on jemmattu kuumavesivaraaja. Portaiden on siis oltava umpinaiset (paikalleen rakennetut) eikä niihin silti saa minkäänlaista varastoa pääosan alle. Tylsää.


Tämä sivuseinä lähtee, joten sen verran ilmavuutta niihin sentään saadaan varmasti.

Mutta takaisin tuohon seinään. Alunperin olin sitä mieltä että paneeli ja laatat ehdottomasti pois. Mutta nyt tekisi mieli koittaa miltä se näyttää valkoiseksi maalattuna ennenkuin tuon paneelin repii pois. Sanotaanko nyt vaikka niin, että ihan jo perhesovun säilyttämiseksi. Sitten jos se ei edelleenkään ole meidän näköinen niin voidaan ottaa alusta ja tehdä jotain ihan muuta - ilman paneelia. 

Mitäs olette mieltä. Voiko tuon seinän saada toimimaan maalattuna? Mitä tuohon laatan tilalle? Toista laattaa eri tavalla ladottuna? Luonnonkiveä? Mosaiikkia? Maalia? Ei vaan toimi, kaikki pois? 
Kaikki ideat ja apu on nyt tarpeen!

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Tampereella hotellissa

Käytiin pikalomalla Tampereella ja löytyihän sieltä asiaa myös tähän blogiin. Kerrankin jotain muuta kuin lainattuja kuvia :)

Näkymä ikkunasta ei ollut kummoinen aikuiselle, mutta lapsethan noista junista tykkäsi.
Ja  hotellin sijainti oli tosi hyvä kaiken liikkumisen kannalta..

Kun tiistai-iltana varailtiin hotellia ke-pe ajalle, niin kovin paljon ei ollut enää vaihtoehtoja mistä valita. Ihmeteltiin miksi Scandic Stationista ei löytynyt asiakaskokemuksia kunnes tajuttiin että hotellihan on ollut auki vasta kaksi viikkoa. Tykätään matkailla pienen luksuksen höystämänä, joten upouusi neljän tähden hotelli kuulosti täydelliseltä, varsinkin kun juurikin perhehuone oli vapaana. Eikä me petytty.


Ensivaikutelma antoi jo paljon. Aulatila respan vieressä oli hieno. Suunnittelussa oli todella otettu huomioon esteettömyys, joten lastenvaunujenkin kanssa kulkeminen oli helppoa. Henkilökunta oli ystävällistä ja iloista koko vierailun ajan. Ainut miinus parkkihallisysteemistä. Meille naputeltiin ystävällisesti lippu jolla voi ajaa sisään ja ulos koko vierailun ajan. Vaan kun tultiin ensimmäisenä iltana takaisin huvittelemasta, niin eipä siellä ollutkaan enää tilaa. Tätä oltiin kyllä kuulemma kehittämässä ja pihallekin näytti olevan tulossa lisää parkkitilaa. Ihan täysissä voimissa hotelli ei vielä ollut, huoneista puuttuivat minibaarit eikä alakerrassa ollut baaria kummempaa ravintolaa, mutta nämäkin asiat ilmeisesti syksyyn mennessä korjaantuvat.


Aula vasemmalla ja aamiaishuone oikealla. Upeat kännykkäkuvat.

Huone oli hyvällä maulla sisutettu ja se oli toimiva tämmöiselle ryhmärämällekin, eli tarpeeksi tilava. Vanhemmilla parisänky, isompi lapsi nojatuolista avatussa vuodesohvassa ja 1-vuotiaalle oli tuotu matkasänky. Myös potta oli tuotu huoneeseen pyytämättä mikä oli tosi kiva ele.


Tytär sai respasta pussillisen tatuointitarroja ja omien sanojensa mukaan oli sen jälkeen "ikionnellinen".
Pojalle löytyi hyviä kiipeilytelineitä.


Kokolattiamatothan noilla käytävillä ovat kai pakolliset ettei kopina kuulu huoneisiin. Tämä olikin oikein hyvä juoksurata.


Jääpalakone oli kätketty siististi kerrosmerkkitaulun taakse.


Suunnittelu miellytti silmää ja siellä oli valmiina monia ideoita mitä ollaan mietitty omassakin remontissa. Mm. näitä valaistusjuttuja!


Kylppärin laattavalinnat olivat lähellä sitä mitä on mietitty. Erityisesti tuo peilin alla oleva uritettu iso laatta oli kiva nähdä oikeasti paikallaan. Uria ei varmaankaan meille pölyn kerääntymisen vuoksi (vai onko se harhaluulo?) mutta jotain muuta poikkiraitaa. Suihkussa oli kiva viemäriratkaisu listamallina seinänvieressä (ja sitä en muistanut kuvata) - sellaistakin on meille mietitty jos vaan jaksetaan ja osataan toteuttaa. Hyvin tuntui toimivan.


Värillinen suihkuseinä näyttää tässä ehkä vähän hurjalta mutta oli aika kiva luonnossa.


Lattialaatat olivat hyvin samanlaiset kuin mitä on mietitty meillekin. Mutta nyt niitä ei kyllä tule. Hienon näköiset, mutta pienikin vesitippa jää kuivuessaan tahraksi ja märkänä ovat ihan tolkuttoman liukkaat.


Tämmöinen silityslautavetosysteemi tai joku vastaava olisi aivan mahtava kodinhoitohuoneeseen!


Mikään shoppailureissu tää ei ollut. Tampereella en päässyt (lue: jaksanut päivän kiertelun jälkeen) yksinäni käydä niissä parissa kaupassa mitä olin etukäteen miettinyt. Ja koko perhettä ei noihin pikkuruisiin liikkeisiin saanut ilman suurta laskua saanut ängettyä. Pitää toivoa että heinäkuun asuntomessureissulla ehdittäisiin näihinkin, sekä Sisustusliike ID että Sisustus Boulevard vaikuttivat ikkunoista kurkkiessa aivan ihastuttavilta liikkeiltä. Jälkimmäinen tosin näytti olevan muuttamassa heinäkuun aikana, en tiedä miten se vaikuttaa aukioloihin.

Pysähdyttiin Ideaparkissa kotimatkalla ja sieltä tässä nyt pari vinkkiä kesäreissaajille. Pop&Shop outlet oli mulle hauska tuttavuus. Esimerkiksi Plastexin, Muurlan, Aarikan, Sagaformin ja Gollan juttuja suositushintaa edullisemmin. Loput merkit näkyvät linkin takana. Itselleni mukaan tarttui Marco Laurenin keittiöpyyhkeet ja RistoMatti Ratian yöpaita (joka ei sitten muuten ole yöpaita vaan mekko jos joku näkee mut se päällä pihalla heilumassa, heh)

Marimekon myymälän perällä oli kesä pop up shop (avoinna heinäkuun loppuun) ja siellä oli vaikka mitä ihanaa tosi hyvillä alennuksilla. Mini Hobo (laukku) mun oli ihan pakko kotiuttaa kun siihen ihastuin täysillä jo silloin kun se ilmestyi mutta en ole aiemmin raaskinut. Nyt ale oli niin hyvä että enää ei tarvinnut kauaa miettiä. Laukun sisään pikkukukkaro muija-kuosilla ihan normihintaan. Marimekko Havaianaseja en voinut myöskään ohittaa kun hintaa oli n.15eur.


Jostain syystä en ole näitä nähnyt aiemmin mutta kun nyt spottasin niin rakastuin täysin. Mikäköhän päivä onnistun itseni vakuuttamaan että KANGASkengät jotka maksavat viidesosan nykyisistä koitäitituloista on hyvä juttu... Marimekko converset keltaisesta muija-kankaasta ♥♥♥

Jack Purcell Helen

Jack Purcell Helen

Kuva: Marimekko


Matkat sujuivat mulla oikein mukavasti virkkaillen sekä Sköna Hemiä ja Bad&kök guidenia selaten. Niistä löytyikin monta kivaa juttua pohdittavaksi joita varmaan täälläkin vilautan.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Meille myös - vai eikö sittenkään...

Ajatukset ja ideat vain sinkoilee päässä ja aiheuttaa sekä innostusta että epävarmuutta.
Sisustuslehdet, -kirjat, ja -blogit ovat suurkulutuksessa. 
"Tää ois ihana, tää ois ihan täydellinen, tääkin on kiva" 
"Tämmöistä ei ainakaan, ihan kauhee, hei tässä se näyttääkin ihan kivalta"
"Se pakkopakkojuttu on tässä, ja täälläkin ja siis vielä täällä, kaks kertaa. Johan tähän kyllästyy, ei siis sittenkään meille?"



Yksi asia josta olin aiemmin varma oli se että meille tulee korkeakiiltovalkoinen keittiö. Mieluiten Kvikin Mano-ovilla. Ensimmäinen vihlaisu mielessä kävi kun suunnittelija sanoi kysyttäessä että kyseinen ovimalli on ollut huippusuosittu jo noin kahdeksan vuotta. Tuli mieleen, että ollaanko taas tämän perisyntimme äärellä, eli kun jotain katselee tarpeeksi kauan sen haluaa itselleen ja sitten kun sen lopulta saa onkin siihen jo totaalikyllästynyt.

Sain ystävältä lainaan pari sisustuskirjaa ja kyseiset ovet vilahtelivat siellä pariin kertaan. Ostin eilen kolme sisustuslehteä ja ne samat ovet näkyvät siellä jokaisessa, yhdessä julkaisussa jopa kahdessa eri unelmakodissa. Samat ovet ovat monessa blogissa joita olen lähiaikoina alkanut seuraamaan. Lopputulos; ei, meille ei voi tulla niitä Mano-ovia. Ne on nyt liian nähty. Edelleen todella kauniit, mutta nyt kun mielessä edes himpun verran kävi tämä kyllästymisajatus niin ei me taideta uskaltaa. Korkeakiiltovalkoiset muuten todennäköisesti, mutta sitten taas toisaalta harmaa ja mustakin on alkanut kiinnostaa... Ei kaikki, ei tosiaan, mutta osa, ehkä, tai sitten ei.


Kuva

Toinen meille haaveiltu juttu ovat nämä Eamesin DSW tuolit.
Ja eikö nuo samat kirjat ja lehdet ja blogit ole täynnä myöskin niitä. Vielä enemmän kuin noita keittiönkaapinovia. Siellä ja täällä ja tuolla. Kauniit ja ilmavat ja ihanat ja täydelliset. Mutta ehkä niitä on nyt parin päivän aikana tullut nähtyä liikaa. Mies sen sanoi; jos nuo olisivat olleet meillä valmiina, ei se niiden lehdissä esiintyminen olisi haitannut, mutta juuri nyt niiden hankkiminen on henkisesti vaikeaa.


Kuva

Kolmas juttu on SMEGin jääkaappi. Siitä on puhuttu jo vuosia miten huippujuttu se olisi. Nyt meillä olisi sille ehkä (huom EHKÄ) täydellinen sijoituspaikkakin. Varmaankin korkeakiiltomusta, vaikka kyllä nuo herkkuväritkin aika hurjasti houkuttaisi. Mutta kuten ystävä huomautti, kesä tekee osansa tälle väri-ihastukselle. "Jouluna sä sanot sille kirkkaankeltaiselle yök" - no ihan varmasti niin! Mutta - arvaatte jo varmaan  - eikö nuo samaiset julkaisut ole täynnä myöskin SMEGejä.



Meidän maku näyttää tällä hetkellä olevan näiden asioiden kanssa tyyliaallonharjalla. Ja se ei meidän ajattelumalliin ole hyvä asia. Sitä kumminkin hakee jotain persoonallista otetta siihen asuntoonsa ja kun näitä näkee näin monessa paikkaa ei se ajatus noista tunnu enää juuri millään lailla toivottavalta. Onhan nämä esineet tosi hienoja, on siis vain luonnollista että niin monet muutkin ovat niitä halunneet asuntoihinsa. Mutta mitä enemmän niitä näkee, sen enemmän oma innostus haalenee. Mietintä ja etsiskely siis jatkuu. Tekisi melkein mieli jättää lehdet ja blogit lukematta ettei ihan kaikkea suunniteltua täytyisi jättää pois. Mutta eihän sitä voi noinkaan ajatella. Kun tässä ei itse mikään huonekalusuunnittelija ole, niin kaikkihan nuo on aiemmin keksitty. Ja joku niitä on kotiinsa ostanut. Ja on todella ihana nähdä miten ne oikeasti sujahtavat ympäristöönsä ja auttavat muodostamaan kauniin kodin jollekin toiselle. Meidän alkuperäiset ajatukset vaan elävät ja muokkautuvat koko ajan. Ja mistäpä muualta niitä uusia ideoita tuleekaan kuin juuri noista samoista lehdistä ja blogeista - poimitaan vain eri palat kuin aiemmin. Tai sitten just nämä ;D

Muita kauniita paljon nähtyjä toiveita (?)
Linkit vievät kuvalähteisiin
String hyllyt (musta string pocket meiltä jo löytyykin)