SADONKORJUUPÄIVÄ JA KASTEHELMILÖYTÖ

Lopultakin talon seinustalla kasvavat viinirypäleet ovat täysin kypsyneet ja aamulla ennen kahdeksaa kiipeilin jo jakkaran kanssa satoa keräämässä. Ihanaa kun syyskuun lopussa on vielä niin lämmintä, että ulos voi pujahtaa pyjamassa (ja kumppareissa) ja olla tyytyväinen olotilaansa. Tänään keräsin rypäleitä 2,5 ämpärillistä, köynnökseen jäi vielä ainakin tuplamäärä. Pitäisi ottaa ihan kunnon tikkaat käyttöön, niin yltäisi niihin kaikkein kauneimpiin ja makeimpiin terttuihin (näyttävät siltä, kuten eikös ne aina ne kaikkein kauimmaiset). 

Heti ensimmäiseksi herkuteltiin viinirypälesmootheilla (viinirypäleitä, banaania, appelsiiniluonnonjugurttia ja omenamehua), joka antoi oivan startin päivään. Sitten vietinkin useamman tunnin rypäleitä peraten ja mehua keitellen. Pistinpä vielä kaksi pönikkää likööriäkin tekeytymään, saa nähdä mitä siitä tulee, tai maistuuko kenellekään, mutta onpahan sekin sitten testattu. Mehu ainakin on aivan ihanaa! Kauniin värisiä nämä rypäleet ovat, menevät ihan koristeista. 

Väreistä puheenollen; viime viikolla Iittalan Tammiston outletissa vieraillessani ihastuin Kastehelmi maljan väliväriin. Jotain keltaisen, ruskean, vihertävän ja kirkkaan välimaastosta. Kaunis "epäväri", jonka ansiosta kippo maksoi vain kympin.