maanantai 31. maaliskuuta 2014

KEVÄTRETKELLÄ JA LUKUVINKKI













Heipparallaa! Täällä taas onnistuneen Ruotsin reissun jälkeen. Antoisan, mutta rankan viikon päätteeksi käytiin perheen kanssa lauantaina rentoutumassa Falkullan kotieläintilalla. Vaikka lähellä asutaan, niin mulle tämä oli ensimmäinen kerta tuolla. Tämän jälkeen ollaan varmasti vakiovieraita. Voi että miten hauskaa katseltavaa pikku-kilit ja isommatkin vuohet olivat, itse olisin voinut viettää siellä vaikka koko päivän! Pikku-veli säikähti pukkia, joka kieltämättä aika hurjan näköisesti kirmasi aitauksessaan suoraan meitä kohti niin kovaa kuin kintuista lähti.

Hauskoja olivat myös maitolaiturilla potpottavat pipopäiset pikkukanaset. Tytär haaveilee ratsastuksesta, mutta toistaiseksi onneksi riittää vielä puuheppa pellon laidalla... Tieltä löytyneet dinosauruksen luut ansaitsivat oman dino-tanssin ja myös meille kevään ekat leskenlehdet kuulivat uuden ihanan leskenlehti-laulun: 
"Leskenlehti, leskenlehti,
on niin ihana,
kun on niin kiva poimia,
leskenlehti."

Tällä kertaa siis ihan jotain muuta kuin sisustusta tai kotijuttuja, mutta niitäkin löytyy haastattelun muodossa Sisustusblogeja-blogista, jota ihana Tarja, Tarja's Snowland-blogista ylläpitää. Jos ei ole tuttu, niin käykäähän kurkkimassa ja lukuvinkkejä haalimassa!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

RUKSI SEINÄÄN - PARILLISET VILLASUKAT (SOPIVASTI ERIPARIA)




Mitä isot edellä...

...sitä pienet perässä!


Jippii, nyt se on selätetty! Keskeneräisten villasukkien syndrooma nimittäin! Edellinen sukkapari syntyi silloin joskus ala-asteella, mustat sukat joissa kantapää ja kärki vilkkuivat kirkkaan turkoosina. Välissä on ollut jos jonkinlaista raitasukkayritelmää, mutta koskaan niistä ei ole kokonaista paria syntynyt. Ja tiedän kyllä miksi. Kun yksi sukka on valmis, niin toinen täsmälleen samanlainen ei jaksa enää innostaa. Onnea on eripariset Marisukat <3

Ensin Hupsistarallaa-blogin Norsis neuloi upean Maritakin! Sitten Eilen tein-blogin värikkäät Marisukat saivat puikot jo tutisemaan. Kun näin Pisaroita-Hannan mustavalkoiset, ei enää auttanut muu kuin alkaa kutomaan, kunhan olin aikani sopivia Marimekon-kuoseja ensin paperille piirustellut. Eihän ne suorilla syntyneet, ei tietenkään. Ensin tuli liian kapea varsi, siitä ehkä joskus tytölle omat kunhan tässä vähän aikaa toivun. Sitten neuloin ja purin, neuloin ja purin. Polvisukkakavennukset tuottivat vähän päänvaivaa, mutta sain kuin sainkin juuri sopivat laskeskeltua. Ja nuo kuviot. Ei ne aina näyttäneet siltä kuin mielikuvissa, joten niitäkin joutui vähän viilailemaan. Mitäs kaikkea sieltä muuten tunnistatte? Vähän jäi kaivelemaan tasaraitojen yhtä kerrosta liian leveät raidat (minähän en koskaan viilaa pilkkua, mutta näitä omia tekeleitä kyllä), mutta siinä kohtaa kun sen huomasin, en enää jaksanut purkaa.

Lopputulos on kovin, kovin mieluinen. Tähän hetkeen hivenen liian kuumat, mutta onhan se talvi taas ensi vuonna. Tai kyllä mä ne varmaan tänään laukkuun varuiksi mukaan pakkaan, kun illalla suuntaan viikon työreissulle Ruotsiin. Sen verran tiivisohjelmainen viikko on edessä, että täällä vietetään hiljaisuutta. Katsotaan josko sieltä kalustetehtaalta irtoaisi jotain inspiraatiota tännekin, kunhan palaan ;)

p.s. Nyt oli pakko poistaa anonyymi kommentointimahdollisuus, kun ei hermo kestä enää noita mainoslinkkejä mitä botit tunkevat sähköpostin täyteen. Pahoittelut oikeille anonyymeille kommentoijille. Luokaahan itsellenne profiilit.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

MEIDÄN IKEAT = TÄYSI KOTIKIERROS

Sain Heinie-blogin Heiniltä haasteen esitellä meidän Ikeasta tulleet tuotteet. Alunperin haaste on lähtenyt liikkeelle Projekti verkaranta-blogista. Ensin hönkäilin aikani ja mietin, että mitenköhän aihetta lähestysi, meille kun noita Ikeoita on kertynyt vähän joka nurkkaan, enkä ollut varma haluanko niitä näin kerralla kenenkään verkkokalvoille läväyttää. Mutta sitten. Kaikki nämä on meille ostettu sen takia, että ovat olleet meille milloin mihinkin tilanteeseen täydellisiä. Usein on käytetty aikaa ja vaivaa jonkun muun kuin Ikean etsimiseen, mutta lopulta ulkonäkö ja käytännöllisyys yhdistettynä edulliseen hintaan, on vienyt voiton. Harvoin ollaan oltu Ikean laatuun pettyneitä, niiden kalusteiden osalta mitä meille on valittu. 

Jos nyt jotain hakee, niin tyttären yöpöytänä oleva jakkara on ihan kamala retkutin, jonka päälle ei vahingossakaan kannata yrittää istua saati seisoa. Se poistuu heti, kun muu mieluisa osuu kohdalle, mutta eipä sitä kolmella eurolla juuri muuta olettanut saavansakaan. Kirjoituslipasto ei enää muuton jälkeen meinaa pysyä kasassa, mutta kiristäähän sen pystyy kunhan ehtii ja muistaa. Joidenkin tuotteiden, kuten keittiönkaappien, vaatekaappien ja bestån kohdalla taas en ymmärrä miksi pitäisi maksaa jopa 10-kertainen hinta jostain merkistä, kun nämäkin valkoiset laatikot toimivat niin erinomaisesti. Ikea on tuunaajan ja tee-se-itse-tyypin unelma; edullisella hinnalla ostettua raaskii rauhassa tuunata mieleisekseen, mitä jonkun designklassikon kohdalla ehkä joutuisi miettimään useampaan otteeseen. Persoonattomaksi tusinatuotteeksi haukuttu, onkin äkkiä se persoonallisin.

Mähän nyt vasta hoksasin, että haasteessa esiteltiin top5, mutta kun nyt tulin koko kodin kuvanneeksi ja tänne jo ladanneeksi niin menköön kotikierroksena samalla. Ja kyllä mä näistä kaikista tykkään!

Yläkerran aulassa Ekby Gällö seinähylly ja Bestå työpöytä. Kompaktimpaa työpöytää saa hakea, ja laatikot vetävät kunnolla tavaraa sisäänsä. Hylly sopii paikalleen täydellisesti.


Ensin ajattelin, että makkarissa ei ole kuin miehen Ranarp-yövalo, mutta onhan siellä tuo tuunattu kattovalaisin ja seinän täydeltä PAX-kaappeja. Vaatekaapin ovista kaksi on peiliä, kuten kuvasta voi päätellä.


Lastenhuoneessa ei String-hyllyä ja nojatuolia lukuunottamatta muuta olekaan kuin Ikeaa. Tyttären Minnen-sänky on aina vaan ihana. Jakkara on se vaihtoon menevä mistä alussa kirjoitinkin. Lähes kaikki meidän kehykset ovat myös Ikeasta.


Expedit kyllästyttää joka toinen päivä, mutta siinä se sitkeästi seisoo. Sain siihen vähän lisätoimivuutta vanerisella minilokerikolla, Ikeasta tottakai... Pandat leikkasin viime vuonna mustasta kontaktimuovista.


Lasten vaatteet, pelit ja muistolaatikot mahtuvat hyvin Stuvaan. Pojan pinnasänky vaihtuu varmaan kohta olevien synttäreiden kynnyksellä - todennäköisesti Ikeasta Ikeaan. Lastenhuoneen kaikki verhot ovat Ikeasta myös.


Yläkerran pikkuvessan Lillången-allas ja Godmorgon-peilistä heijastuva äskettäin tuunaamani minikokoinen vitriinikaappi. Peilin vieressä vielä Hektar-valaisimet, vaikka ei kuvassa näykään.


Alakerrassa eteinen on kaappeja ja kenkälaatikoita myöten Ikeaa.


Eteiskäytävän peili, siitä heijastuva Stockholm2013-vitriini (joka kovasti tekee lähtöä) ja olohuoneen puolelta niin Ranarp-valaisin, Väte-kattovalaisin, Arild-sohva raheinen kuin Storsele-korituolikin on kaikki sini-keltaisesta.


Keittiö on Ikean Faktum, ruokapöytä ja tytön valkoinen lastentuoli samasta putiikista. Niinkuin moni pieni keittiösäläkin.


Mietin pitkään minkä valkoisen astiaston meille haluan, ja lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Skyn. Pidän hurjasti lautasten epäsymmetrisyydestä ja puhtaan valkoisesta sävystä.


Kodarin kaapit ovat Ikean uutta keittiömallistoa, kaikki löytönurkasta poimittuja. 


Råskog-kärry toimii näppäränä lisätasona kodarin nurkassa.


Sohvalla istuessa tuijotellaan remontin suhteen keskeneräisintä huonetta sekä Ikean Hemnes-kirjoituslipastoa ja Stuva-sarjan kaappeja. Tv-taso on Bestå, tauluhylly ja lattialla majova kori, arvatkaa mistä? ;)


Tätä työhuoneen nurkkaa en ole tainnut blogissa ennen näyttääkään. Lasten hella ja Beståhan ne siellä. Miehen työpöytä ja kaikki laatikot...


Iskikö Ikea-ähky vai kestääkö katsella jatkossakin?

Haluaiskos Mimmu, Liisa ja Laura esitellä omat (suosikki) Ikeansa?