lauantai 29. marraskuuta 2014

VIELÄ EHTII - JOULUKALENTERI X2







Vielä kerran ompelua (näkeeks että oon vähän innostunut? :)) Keksin kuluneella viikolla, että nythän ompelenkin kestojoulukalenterin johon voi tonttu käydä aina jonkun pikku muistamisen yön aikana piilottamassa. Hyödynsin vanhoja tilkkuja, joita on edellisistä töistä jäänyt jäljelle ja sain aikaiseksi muumitaloa muistuttavan tonttujen kerrostalon. Pohjana on jämäkkä Muijat verhoilukangas ja tilkut pääosin Marimekkoa, jokunen Ikeaa, Finlaysonin Koronaa ja vielä jotain tädiltä saatua ikivanhaa pöytäliinaa. 

Kattoon leikkelin iki-ihanan Vellamo keittiöpyyhkeen, jota en ole kertaakaan raaskinut keittiössä käyttää! Mies naureskeli kun säästökohde leikellään kappaleiksi, mutta itse järkeilin sen niin, että kerran vuodessa seinälle nostettuna kangas ilahduttaa huomattavasti enemmän kuin jemmakätkössä laatikon uumenissa. Tosi hieno paanukatto siitä tulikin.

Kalenterin alareunaan sekä katon ja seinän väliin tein pienen kujan tikkua varten, niin kalenteri pysyy varmasti muodossaan. Taskujen reunoja en jaksanut alkaa taittelemaan, vaan huolittelin reunat pelkästään siksakilla ja luotan siihen, että pieni rispaantuminen luo taloon vain tunnelmaa.

Vielä ehti ompelemaan jos itsekin innostuit! Tai jos tarvitsee nopeampaa ratkaisua, niin kannattaa muistaa tämä parin vuoden takainen pussikalenteri :) Enää kaksi yötä joulukuuhun!


maanantai 24. marraskuuta 2014

SALMIAKKIA JA MINIRAITAA









Saatiin ompelukerhon kanssa kivoja kankaita NOSHilta ommeltavaksi. Ihanan pehmeää ja laadukasta ekologista luomupuuvillatrikoota, valinnan varaa useammassa uudessa värissä ja kuosissa. Minä valitsin uutuuksista itselleni keltapohjaisen salmiakin ja mustavalkoiset miniraidat, jotka sopivat hyvin niin tytölle kuin pojalle ja mainiosti keskenään yhteen.

Halusin kokeilla tytölle laatikkopaitaa, jonkalaisia nyt syksyllä on näkynyt yhden jos toisen valmistajan mallistoissa, ja joita itse olen tykännyt kovasti käyttää. Piirtelin kaavat kaavapaperille ja sitten vaan rohkeasti kangasta leikkaamaan. Ensimmäinen versio mekosta oli vähän turhan reilu, erityisesti hihat jäivät liian löysäksi, mutta kavennuksen jälkeen se sopii tytölle täydellisesti. Mekon idea on pitää hihat tiukkana, mutta muuten mekko on suora "laatikko", joka saa laskeutua vapaasti. Tytär pitää kovasti poolokauluksista, mutta kuosillisia poolopaitoja saatikka mekkoja on muuten melko mahdoton löytää, joten lisäsin mekkoon vielä senkin. Sehän se itsetekemisessä on parasta, että saa juuri sitä mitä haluaa (silloin kun sattuu onnistumaan)! Ja ihmeellistä tässä on se, että ennen kesäistä ompelukerhon starttia en juuri verhon suoraa saumaa kummempaa ommellut - nyt uskalsin omin kaavoin mekon tekoon. Hyvin sujui trikoon ompelu ja vieläpä ihan perus markettikoneella.

Mekosta tuli suorilla suosikki. Kaunis kuosi, mukava materiaali ja rento malli - mitäpä sitä muuta voisi viisivuotias aktiivinen tyttö haluta! Pojalle tein pipon Noshin lippapipon kaavalla ilman lippaa, salmiakkia päälle ja raitaa vuoreen. Eipä tarvinnut siinäkään yhtä kertaa useammin mainita, että valmista on, kun pipo jo päässä keikkui!

Yhteistyössä: Nosh.fi

Muut #onnellisetompelijat: Hanna & Mira


torstai 13. marraskuuta 2014

ITE TEIN /// PÄÄRYNÄTYYNY





Kesällä Marimekon palalaarista ostamastani päärynäkankaasta jäi tyttären mekon jälkeen jäljelle vielä kaksi isoa vihreää päärynää. Ystävä ehdotti jo silloin, että niistähän tulisi hyvä tyyny ja nyt lopulta tartuin tuumasta toimeen. Koko homma jumitti oikeastaan vetoketjun ompelun pelon vuoksi, mutta sehän sujahti paikoilleen ilman sen kummempia ongelmia ja vieläpä (tarpeeksi) siistin näköisesti. Tuommoinen pitkula pötkylä siitä nyt tuli, juuri sopiva verhoamaan 40x70cm kokoisen tyynyn. Virkkaamani pirum-parum halusi välttämättä kuviin mukaan myös...  Mukava piristys lastenhuoneeseen ja veikkaanpa, että kesällä se saattaa helposti muuttaa sohvalle tai terassituoliin myös :)