Pilkkujen kera joulua kohti

Tällä viikolla on vietetty hiljaiseloa hyvin pilkutettuna. Joulukiireet loppuivat kuin seinään tyttären vesirokon myötä. Tuskainen tauti, onneksi sitä ei voi saada kuin kerran. Virkkuukoukku ja puikot ovat heiluneet ahkerasti Viileää Venlaa ja Mansikka Marjaa katsellessa.

P.S. Huono onni jatkaa vainoamistaan Puistolan pikkuvessan kanssa. Arvatkaa mitä tänään? Uuden pytyn kansi halkesi. Uudet lukijat voivat halutessaan kurkata tunnisteen pikkuvessa - sitä neliön kokoista tilaa on yritetty saada valmiiksi jo kesäkuusta asti...

Vanhempi

...taas vuoden verran. Nyt napsahti sellainen luku mittariin että melkein meinaa olla kriiseilyn paikka. En ole ihan varma, joten ei niin paha. Lasten synnyttyä olen ihan aidosti luullut viimeiset kolme vuotta olevani 32. Aina jos joku on ikää kysynyt, niin mielessä on vaan 32. Nyt ei varmaan enää, kun puolivuosikymmen täyttyi. Voisinkin tehdä klassiset ja olla seuraavat viisi vuotta (tai ehkä kymmenen) 35. Jos sovitaan että ilmoitan kun seuraavan kerran vanhenen, muuten voi kekkerit jättää väliin ja unohtaa päivän? ;D

Perjantai-iltana käytiin miehen kanssa kahdestaan syömässä Farangissa. Muuten olen lahjonut itse itseäni. Marimekon nahkalompakko on ihan paras, ja niin kaunis. Saman putiikin koruun ihastuin myös. Laukun ostin Münchenin lentokentän Desigualista -30% alesta. Mitään muita kauppoja siellä ei ollutkaan, eikä mitään muutakaan – mukaan lukien käsienpesualtaat vessassa... En ole bakteerikammoinen mutta siinä vaiheessa iski sellainen ällötys että ei tosikaan.

Olin sanonut että en tarvitse kakkua, mutta 3v tytär päätti toisin. Päiväunilta herättyä mistään ei tullut mitään ennenkuin pääsi leipomaan isin kanssa. Kahden munan kakku, välissä suklaakermaa ja appelsiini-seljankukkamarmelaadia, koristelut a lá tytär. En olisi voinut olla ilman, kyllä ne oikein arvas ♥

Jouluostoksilla Kiseleffin talossa

Torikortteleiden joulutorille pääsemistä kerkisinkin jo vähän odotella ja onneksi vielä löydettiin siihen aikaakin! Eniten mulla oli mielen päällä uudet Papu-vaatteet sekä pari muuta blogien kautta tutuksi tullutta merkkiä.

Kiseleffin talon edustalla Senaatintorilla oli menossa myös Tuomaan markkinat, jonka pikkuruiset punaiset myyntimökit loivat kivaa joulutunnelmaa.

Papu malliston vaatteet eivät pettäneet luonnossa. Kanelimaan Hanna-Riikan suunnittelema kuosi ja värit ovat minusta aivan ihastuttavat. Materiaali mitä näihin on käytetty on todella pehmeää luomupuuvillaa, jonka pukee lapselle todella mielellään päälle. Nyt en raaskinut ostaa muuta kuin paidan tyttärelle ja jotain muuta toisaalle lahjaksi, mutta leggarit ja mielettömän ihana mekko jäivät kyllä mieleen vielä kummittelemaan... Tupsupiponkin toivon kevääksi pääsevän myyntiin, silloin se on ihan ehdottomasti meille saatava.

Marimekon metropoli-leikkuulauta sai itselleen kaksi uutta kaveria. RK designin leikkuulautoja jo aiemmin mietinkin ja kun Weekday Carnivalin Riikka oli tuolla omiaan myymässä niin meidän oli helppo kotiuttaa musta Zigzag sekä tarjouksessa ollut Palkki. Nyt on sitten leikkuulautoja joka tarpeeseen.

Kiseleffin talossa oli ihan hurjan kuuma ja hien kihotessa tuli kiire pois ennenkuin edes kaikkea ehdittiin kunnolla tutkia. Viime hetkellä bongasin vielä Kaunisteen myyntipöydän, josta oli pakko ostaa ensi vuoden kalenteripyyhe. Pitkään arvoin mustavalkoisen ja tämän välillä, mutta lopulta värillisempi voitti. Nyt sitten mietin että laitetaanko tämä ensin vuodeksi kehyksiin tauluksi ja vasta sitten käyttöön. Olisi ehkä sittenkin pitänyt ostaa kaksi, tai myös saman aiheen juliste...

Torikorttelin myyjäiset jatkuvat vielä huomenna, kannattaa ehdottomasti piipahtaa! Kaikenlisäksi se oli ainut paikka missä ei tänään ollut ruuhkaa. Huh kuinka meinasikin alkaa Jumbon parkkihallissa keskustan melkein rauhallisuuden jälkeen ahdistamaan vaikka oltiin juuri tyytyväisenä täytetty vatsat Hard Rock cafessa. Oli joku muukin päättänyt että tänään on hyvä päivä ostoksille...