Timanttiset onnittelut

Ystävä täytti pyöreitä, joten tokihan lahjan oheen piti korttikin piirtää. Mielessä pyöri Circus-Joannan hienot mustavalkoiset kirjainpiirustelut, mutta muodoksi valikoitui muuta. Timantti-idean bongasin jostain Etsyn uumenista, mutta sen linkin jo kadotin... Lahjaksi itse tehty tyynyliina ja Englannista tilattu kassi. 

Note to self: osta reilusti kartonkia! Miten se kortin tekeminen meinaakin joka kerta tyssätä siihen ettei tästä taloudesta löydy sopivaa korttipohjaa, vaikka paperia on työhuoneen kaapit pullollaan?

DIY: perunalla painetut risti-tyynyt

Innostuin kokeilemaan perunalla kankaanpainantaa. Ikean valkoiset Gurli-tyynynpäälliset ja kangasvärin ostin jo joskus kesän alussa, mutta sitten homma vaan jäi. Sköna hem inspiroi lopulta ryhtymään tuumasta toimeen. 

Edellisen kerran olen harrastanut perunapainantaa joskus ala-asteella, joten hieman oli hakemista siinä, paljonko väriä pitäisi perunassa olla, ja siten osa risteistä on ylivärjäytyneitä ja osa taas vain himmeästi näkyvissä. Itse kuitenkin tykkään tästä epätasaisuudesta kovasti, kuten myös siitä miten kankaan karkeahko kudonta saa kuviot näyttämään osittain melkein kuin sanomalehtikuvilta pikseleineen. Tyynyliinan sisään sujautin muovipussin, ettei väri pääsisi läpi toiselle puolelle tyynyä.  Muovipussin ollessa rypyssä sisällä, joitain virhejälkiä epätasaiseen kankaaseen pääsi lipsahtamaan perunan sivuista.

Ensimmäisen tyynyliinan ensimmäisen puolen painoin tiheällä kuviolla, ristit kohdikkain eri riveissä. Päädyin siihen, että harvempi kuviointi on kivempi, samoin kuin ristit limittäin aseteltuna. Niinpä tyynyliinan toinen puoli on tehty niin, samoin kuin toinen tyynyliina. Ei ole tehdasvalmisteista, ei ;) 

Yhdessä

Ajattelin, että tänä vuonna me se tehdään.

Kun ei olla aiemmin ehditty.

Juhlistetaan kunnolla.

Kahdestaan.

Jotenkin spesiaalisti.

Hääpäivää.

Onhan siitä jo 5 vuotta,

kun sanottiin tahdon.

Puuhääpäivä, kuulemma.

Päivällä pitsaa työkaverin kanssa.

Illalla lasten seurassa hampurilaista.

Ja Itse ilkimystä.

Mukavastihan se päivä meni näinkin.

Josko sitten kun tulee 11v täyteen?

Teräshääpäivä.

Kun on terästä sormuksetkin.

Samaa kuin damascusmiekat.

Odotellaan, eihän tässä kiire ole.

Onnellisesti yhdessä.

Oikeasti jo 13 vuotta.

Jos oltais menty ekoilla treffeillä naimisiin.

Hieman huvitti alkuun miehen sormussäilytin.

Mutta hyvinhän ne tuossa pysyy.

Somasti rinnakkain silloin kun eivät ole sormissa.

Veitsitelineessä.

Tarina jatkuu.

♥