Hyvän mielen varastoon tankkaus

Lauantaina käytiin miehen kanssa kahdestaan kiertämässä keskustan sisustuskaupat: Nougat, Peroba, Pino, Formverk ja Granit. En edes ajatellut että tällainen yhtälö olisi mahdollinen, mutta mukava kierros oli se. Vaikkakin pakko todeta, että ei yhtä "tuottoisa" kuin taannoiset kierrokset samoista sisustusyksityiskohdista innostuneen ystävän kanssa... ;) Mukaan ei tarttunut muuta kuin betoniruukku Granitista ja myöhemmin siihen pennimuori Plantagenista. Ihmeellistä muuten, miten kivalta tuollainen piskuinen viherkasvi voikin näyttää vuosien sisäkasvittomuuden jälkeen! Syömässä käytiin Fafa'sissa, jota voin lämpimästi suositella. En ole aiemmin oikein ymmärtänyt mitä hienoa on falafeleissa makunsa puolesta, vaikka kikherneistä niin paljon tykkäänkin. Joka kerta olen meinannut melkein tukehtua niiden kuivuuteen. Mutta ai mitä herkkua Fafa's tarjosikaan. Nam. Mies kehui myös omaa kebabiaan. Älkää nyt ajatelko mitään perusmättökebbemestaa, vaan oikeasti herkullista (pika)ruokaa. Aika herttaista oli se, että ruoka tuotiin pöytään nimellä kutsumalla.

Sunnuntaina metsäretkeiltiin ja nautittiin lähes tyhjästä uimarannasta kera lämpimän uimaveden. 4v tytär rakastaa kaikkia marjoja sekä "tanttarelleja", 2v poika ei suostu koskemaankaan. Tytär siis kulki suu sinisenä korinsa kanssa ja kotona nautiskeli siitä yhdestä kantarellista joka hänelle voissa paistettiin. Poika ihmetteli pikkuruisia sammakoita, nautiskeli retkieväistä ja lauleskeli iloisena muiden mukana muuva-muuva-muuvahaista.

Paaaljon positiivista energiaa, ja näiden kuvien myötä varastoitavaksi asti.

Miehelle elintärkeät laitteet piilottava TV-taso ja sen jalat

Tästä lähdettiin

Tähän tultiin

Muistatte ehkä kun helmikuussa mietin mistä meille löytyisi sopiva tv-taso. Vaatimuksena alle 135cm leveys, vetoisuus sopiva vahvistimelle, etukaiuttimille, DVD-soittimille/pleikkarille, digiboksille, kaukosäätimille sekä kasalle DVD-levyjä. Ja edullinen hinta. Ja plussaa sellaisesta korkeudesta, että sivukaiutin jää mahdollisimman vähälle huomiolle. JA se on jotain muuta kuin Ikean bestå (koska sitä löytyy muutamankin ystävän olohuoneesta parinsadan blogistin lisäksi). No, arvata saattaa tuon viimeisen kommentin jälkeen, että mikäs muu se sitten olisikaan kuin Bestå. Valinnan kyseisen tason hyväksi ratkaisi keväällä Ikean valikoimiin tulleet uppleva-kaiutinovet, eli että saatiin myös etukaiutin siistin suojan taakse piiloon, ilman että se suuremmin vaikuttaa tehoon. Kaikki vaatimukset toteutuivat lopulta paremmin kuin osasin toivoakaan. Uskokaa pois, välillä koin epätoivon hetkiä ja suunnittelin jo salaa hankkiutuvani miehen kaiuttimista ja vahvistimesta eroon... Sivukaiutin ei ole täydellinen näkymättömyytensä suhteen, mutta tarpeeksi hyvä. Ei ole häirinnyt, ja siihen pyrin.

Halusin tasoon jalat. Jostain syystä olin ehdottomasti sitä mieltä että haluan tason korotettuna. Matalassa hyllyssä ei muuten ollut mitään vikaa, paitsi että alalaatikot eivät maton edessä avautuneet kunnolla. Ja olin jotenkin jumittunut ajatukseen jaloista. Täydellisiä jalkoja ei löytynyt, joten piti vähän tuunailla. Ei noissa valkoisissa alkuperäisissäkään varsinaista vikaa ollut, mutta mielessä oli muuta. Hiottiin valkoiset maalit pois ja teippasin DC-fixillä kolmiot piristeeksi. Puun sävy on kaunis, kolmioista en ole ihan varma. Mutta olkoot nyt ainakin vähän aikaa, nehän saa revittyä hetkessä irti kun alkaa liikaa kyllästyttää. 

Tiedättekö sen tunteen kun olet ihan varma, että olet ottanut kuvan jostain. Muistat missä olet seisonut, muistat ketä oli kotona, miten tilanne eteni. Selaat pari tuhatta kuvaa ja toteat että ei löydy, ei. Ja sitten ainut kuva, missä kuvauskohde on edes etäisesti taustalla, on tämä:

No, siellä se tv-taso siis olla möllöttää taustalla ilman jalkojaan. Koittakaa jättää kaikki muu huomioimatta. Onnistuu varmasti...

Taustalla oleva tiiliseinä alkoi sitten tökkimään jo nyt. Sen verran aikaa sen kunnostamiseen käytettiin että saa nyt vielä jatkaa oloaan. TV:n yläpuolelle olen suunnitellut jonkinmoista kuvakollaasia (tiiliä peittämään). Tuleeko mieleen mitään kivaa n.A4 kokoista poikittain olevaa printtiä? Minusta tuntuu että kaikki ovat aina pystysuunnassa.

Supersankarisynttäreiden juhlintaa

"Nyt on aika irrotella, juhlatuulta puhallella, juhlalaulut lauleskella, lallati-lallati-laa, meillä on juhlat!"

No, juhlat meni jo, mutta kyllä oli kivaa! Tytär halusi Spiderman-synttärit, tyylittelin vähän ja muunsin ne supersankarijuhliksi ja päivänsankarina Super E! Hyvin kelpasi, varsinkin kun kakku oli juuri toiveiden mukainen. Kaikennäköistä pientä askaretta useammaksi illaksi, mutta näitä juhlia oli oikeasti hauska suunnitella. Mutta oli rekvisiitta mitä tahansa, niin kyllä ne on vieraat ja hyvä tunnelma mitkä sen juhlan luovat. Ja pienen sankarin kyseessä ollessa, niin ne lahjat tietysti myös. Tytär tuntui nauttivan kaikista ja kaikesta paljon!

Supersankari fontti "badaboom" löytyi DaFontista, sitten ei tarvinnutkaan muuta kuin naputtaa tekstit wordiin, printata ja leikata niin vimmatusti. Puolikuuviirin idea Hannalta. Sankarin viitta mummon tekemä. Ikkunatekstit kirjoittelin Granitin ikkunatussilla. Tsatsikikakku kreikkalaisella salaatilla päällystettynä oli menestys aikuisten keskuudessa. Lapset ahmivat pieniä porkkanakakkumuffinsseja kaikki 24kpl viimeistä murua myöten. Supersankaritikkarit hykerryttivät itseäni askarteluvaiheessa. Mustasta sofits-levystä leikkasin maskit valmiiksi kaikille lapsille omaa koristelua varten. Aikuisillekin olisi ollut, mutta ei löytynyt innokkaita askartelijoita ;D Nukkumaan mennessäkin vedettiin pikkuveljen kanssa naamarit vielä päähän. Ja aika monta kertaa juhlien jälkeen!